Ikkunasta olet huoneeni pimeä. Luultavasti sade. Luultavasti tikittävä sade. Luultavasti tikittävä sade. Luultavasti tikittävä sade.
Luultavasti tikittävä sade. Luultavasti sade. Ehkä vettä. Kirjoitus ei raita, pelko ei piste. Hänen alaston toivonsa, se oikea.
tiistaina, heinäkuuta 21, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
tämä on huikea.
Kiitos, Miki. Ja jos suoraan sanon, niin minustakin. Vielä kun ottaa huomioon, että se on koneen aikaansaannos (toki "oman" tekstini pohjalta). Siis, että mistä se keksi tuon toiston - joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, vieläpä tyhjän rivin yli. Ihme vehje.
Niinpä. Ja jännä juttu näissä koneen aikaansaannoksissa on, että vaikka teksti on tavallaan "omaa" kuten sanoit, niin silti sitä lukee hieman ulkopuolisena uutena ja yllättävänä. Koskaan ei tiedä mitä se vehje keksii.
Lähetä kommentti