Muistin toista
tietä menneet käyvät toteen.

Naisen huoneessa tuuli,
valolta jäi näkemättä.

Nainen vaikuttaa sydämestään
minne vienkin murheeni
joka paikassa on läpinäkyvää.

Musta yö ja tyly runotar,
kylmä kieli toisen suussa.

Ja käteni pimeässä sen naisen muisti,
joka kätkee onneaan kahden kielen välillä.

Näyt näkymättä, tunnit
minuuttien raoissa.

Kahdet luut.

Laita käsi.
Se on silmä.

Nämä luut,
nuo naurut.

Kevätpäivä Töölönlahdella

Naakat kylpevät
auringossa mustat
kivet jään alla.

Pieni runo ei mistään

Mistä teksti tulee, tunnin aika
ja metsän pienin kukka,
valo joka näyttää kaiken,
kuun ja pimeänkin, muttei pysy.

Kuvan kaunis
se,

tämän luonnos
tuosta.

jokin sai silmäni
kiinni

pelkästä tyhjyydestä

suuret vedet,
joista suurin




Omistettu Vivekalle ja Jakelle, jotka tunnustivat tänään rakkautensa.

Sanat kipittävät asioilleen,
ja taas on tilaa tehdä uutta.

Halun anatomiaa 2

Aina
suussa.

Väliin
huulilla.

Loppumattomasti
kielestä.

Halun anatomiaa

Läpi
kuun.

Koko
sormin.

Palan
toisesta.

Silmät tuon,
sinä näyt.

Muistiin,
ja äkkiä takaisin.

Sinut,
ja halusi kanssa.

Kolmisuuntainen ikkuna
pitkiin aikoihin.