Ihan naurattaa
Mitä enemmän lukee, sitä paremmin tajuaa, ettei tule koskaan ymmärtämään tai tietämään tarpeeksi. Hienostuneen käsitteistön puuttuessa tuntuu koko ajan siltä kuin olisi keksimässä pyörää uudestaan pelkän intuition varassa. Ainakin se käy nöyryyskoulusta. Onneksi on sentään toiset. Siitä esimerkkinä vertikaalisen kirjoittajakoulutuksen ohelle siinneet horisontaaliset keskustelupiirit ja moneen suuntaan risteävä ateljeekritiikki. Neljättä seinää puolustan naurettavuuden uhallakin. Luonnostelevalle, päiväkirjamaiselle "kritiikille" on paikkansa, etenkin kun kilpailu on olematon. Ja ainakin se on nimenomaan vertikaalista, lukemisen eikä oikeassa olemisen periaattesta lähtevää, ja täydentää siten kirjallisuuslehtien "oikeita" kritiikkejä.
Seuraavaan ei tarkoitukseni ollut lainkaan puuttua, mutta menköön. Saa nähdä, miten päälehti Hesari reagoi oman lehteni Suomen Kuvalehden (SK 31/2009) varaslähtöön. Oma arvaukseni joka tapauksessa on, ettei tulevana syksynä juuri muusta puhutakaan kuin runoilija Helena Sinervon "rohkeasta" uutuusromaanista. Romaanilla ja siitä puhumisella on toki oikeutuksensa, mutta Kuvalehden haastattelu sisältää myös kaltaisiini kohdistuvan kätketyn piikin. Liekö ystäväni ja kollegani Riitta Kylänpää tullut lainkaan ajatelleeksi, mistä oli kyse Sinervon kuin ohimennen lausumassa repliikissä: "Taidemaailmassa ja kirjallisuudessa mikä tahansa voidaan nykyisin kirjoittaa suureksi ja nostaa kulttimaineeseen." Huomautus voisi mennä viattomasti ohi, ellei Kylänpää jatkaisi: "Sinervo säästää kotimaisia runoilijakollegoitaan ja ottaa esimerkin Ruotsista" (nähtyään siellä "vuosia sitten runoperformanssin"). Sinervo: "Runoilija Helena Eriksson änkytti yhtä ainoaa lausetta kehoni erittää plip plop jotakin, useilla eri kielillä. Minua se huvitti, mutta ruotsalaiset pitivät siitä."
Niinpä niin, ruotsalaiset ja (implisiittisesti) muut plipplop-runoudesta innostuneet (suomalaiset) avantgardistit. Näinhän se menee. Tattista vaan suomalaisrunolijoiden "säästämisestä" ja onnea matkalla "kulttimaineeseen". (Oikeasti en ole katkera, paitsi tietysti nuorten kollegojeni puolesta, itse korkeintaan huvittunut.)
Tekstit
8 kommenttia:
No joo, mä luin nopeesti ton otsikon lehtijutusta väärin: --- kohtaavat surkea ja matala.
Mua vähän hämää kun säkin, Karri, puhut avantgardesta ja tarkoitat selvästi äänirunoa tai vastaavaa. Ei mikään tietty kategoria itsessään ole avantgardea. Eteenpäinviljelyä.
Kyllä mullekin semmonen hiekkalaatikon kakut tulee monesti mieleen.
Joo, täräytä vaan, pääasia että osuu. Ugh!
Edelleen ystävällisesti,
Tapani Kinnunen
;-)
Joo, Tapani. Mutta sen niputuksen kyllä tekee Helena enkä mä, vaikka hän ei sanaa "avantgardisti" käytäkään. Toi "plip plop jotakin, useilla eri kielillä" kertoo kaiken. Tai on siis jatkoa sille Mallarmé-suomennoksen esipuheelle, jossa koko satavuotiaalle avantgardelle näytettiin kaapin paikka. Mutta kuten sanottu, minuahan se vain huvittaa. Minä en pelkää ketään enkä mitään, koska minulla ei ole mitään menetettävää.
Jatketaan, hyvä ystävä!
K.
Ok,
dialogi kiinnostaa aina. Sinervolla se on tupannut mennä synkäksi yksinniputtamiseksi jo pidemmän aikaa.
Vielä on kesää jäljellä...
Tapani
(comment are in 2 parts, bifurcated via a dissection: HTML-koodiasi ei hyväksytä: Must be at most 4,096 characters or characters)
Quite surprised and more surprised to read alkaessani Finlandia-prize-winning writings in writing of this new new novel: Artillery street day butterfly. What a bold description of sexuality, almost pornographic. Why the alphabet has written such a this book?
The book being read, literally, says although a recent Finnish Photo Journal (31/2009) to take, an interview, that rely on skilled Finns reading satire.
Satire is able to read the time in Finland badly - we have no traditions. This book will certainly debate, when it is the week after will appear.
Fast events in the book, however, go over so that the reader understands that the author can not be serious (groteski). People are impossible, the author's style is grotesque. Words be not be afraid to use even in been bad taste. But the banal surface level over the overexposure of challenging and challenging philosophy and psychology and psychology and art theory and art theory quilt of questions. Freud may be a good ride, mustache.And, in particular the questionable art major theorists explain something yet unexplainable, like what explaining is all about.
Suicide is considering a philosophical sense, be it in shadow or razor shave, this means making is made by the making, or, as it were, the unbundling of the bundle.
Fleshly text rejects the ideals of beauty and by this birth, Artillery Street day butterfly is an ugly book which is always becoming cumming, came or went into holes most unknown.
(knock knock)
Saying something somebody says: says that the beauty of the time is past in literature: think that mankind is so bad, and "amongst uniform hidden obedient destructive frenzy," therefore, we the ordinary people's desire to live secure lives of any question, the so-shocking, that "the only intellectually tehellinen and proud approach to life kelvottomuuteen is to raise kelvottomuus the altar, and to praise it.", oh, hellyeah and that's goddamned right if rain is wet or wheels are round, all we are going to a gone, goodbye or gutwise, sinking in the shit of our endless beginnings, startover.
(forces are fighting)
On High and Low,the wish washing now a reality and now ain't never now because as soon as it is now, it's over and gone, and to Finland from Finland this translation remains a language wreaking shortened syntax like ak for ack or tms for etc or sorforth along and also in addition to the other "high-and low-herratar" which a plumbing pisses golden stream into an universal downstream of we are we and you are you but I remain I unless otherwise noted, nonetheless, an identity is something by which a formation is formed, formally speaking, this means meaning.
The bad taste is dangerous, because by badly it relies on accurate observation of society and the audacity to break all the decency to: old age, sickness, death-related taboos, not to mention how language is used or how language is used.
" Only to that which is dominated by both high and low, it may invite the intellectuals. "
-
Kommentit (1) Comments (1)
1.8.2009 klo.8:58
1.8.2009 klo.8: 58 Navigation kirjoitti: Navigation wrote:
Sinervo onnistuu aihevalinnallaan lyömään itsensä läpi maailmassa (lue markkinoilla) jossa kaikki on näytetty/ koettu/ myyty. Sinervo aihevalinnallaan manages to beat himself through the world (read market) in which everything is viewed / perceived / sold. Älykkäälle kirjailijalle se tuntuu olevan elinehto tällä itsensä piiskaamisen ja selviytymisen kovalla kamaralla. Intelligent writer, it seems to be the lifeblood of this self-piiskaamisen and survival through hard kamaralla. Hän on asian yhtimessä, jos haluaa herättää keskustelua kaiken sallivuuden rajoista, mutta kuka kirjoittaisi niin älykkäästi, että tästä suosta olisi mahdollista myös vähä vähältä nousta? He is the yhtimessä, if you want to stimulate discussion of all limits of tolerance, but who write so intelligently, that this suosta would be possible to gradually increase?
Kirjoita oma kommentti Write your own comment
Nimimerkki
Nickname
=
(dirtysouth bumfucker)
HUOM Vain rekisteröityneiden käyttäjien kommentit nousevat Suomen Kuvalehden etusivulle. Rekisteröidy nyt NOTE Only registered users of the comments emerging Magazines Finland's homepage. Register Now
Paljonko on 1+2?
How much is 1 +2?
(kysytään spämmin estämiseksi)
(asked in order to prevent spam)
[ Read all the Update Stuff ]
Introduction in English Introduction in English
Keskusteluohjeet Talk Help
Original Finnish text:
Samankaltaisia sanoja, joilla on käännöksiä
ylensyönti
ylentää
yletön määrä
ylevä
ylhäinen
ylhäisö
ylhäälle
singlesingle
sentsentence
of my body excrete:
plip plop something
something plop plip
plip plop something
something plop plip
plip plop something
something plop plip
plip plop something
jotakin
jotakin
jotakin
plip plop
plip plop
plip plop
plip plop
plop
tip tip,
tjt
Outo läimäytys naisprosaisteja päin jäi askarruttamaan. Että porukka kirjoittaa latteaa tekstiä pedatakseen asemaansa. Siis pelkää pillu-sanan käyttöä. Satiiriin se istuu, kuin nyrkki haaruksiin, ok. Mutta missä sitten kirjojen kirjo, jos jokainen painaa Sinervon perässä päästäkseen rampin yli, kelvatakseen lukijoille, kustantajalle, medialle? Voi olla että Sinervo on kirjoittanut lajissaan hyvän teoksen. Ja kai on niinkin että nainen voi kirjoittaa erotiikkaa, seksiä huutamatta pillua. Ja silti se "tuntuu";)
eiko SInua haittaa ettei saa tietaa tarpeekis? vai olisiko se niin etta tiedonjano häviää
Lähetä kommentti