Näytetään tekstit, joissa on tunniste k aronpuro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste k aronpuro. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, joulukuuta 11, 2009

Kataloogillinen joita ei (vielä) ole

Ntamo on julkaissut kevään ohjelmansa. Luettelo sisältää monta yllätystä, esimerkiksi uutisen Kari Aronpuron ja Teemu Mannisen "siirtymisestä" Tammelta uudelle kustantajalle. Oli myös aika saada J.O. Mallanderin tuotantoa uudelle vuosituhannelle. Niin ikään ilahduttavaa on esikoisten ja etenkin proosan runsas tarjonta. Tämän jälkeen voi sanoa, että ntamo on yleiskustantaja. Kunnia olla mukana!

lauantaina, maaliskuuta 07, 2009

Asetelmia 79

reppu saapasharja lankkipurkki taskukello kirje selstoffi

savuke sukset

pata puhelin kynttilä

maalaus paperipussi kengät

äänilevy säilyke unilääke

knalli peltikilpi rautaristi raamattu laulukirja

kello jalkine pullo sähkösanoma ruokailuvälineet veitsi lusikka haarukka kello sytytystulppa keittolevy hylsy jarruvalo pistorasia kuumemittari

tiskirätti virsikirja kuolinilmoitus puhelin kahvipannu

pulla pölyrätti reikäleipä reikäraha pöytäliina kirja

sätkä kirje

radio televisio lehti


Kari Aronpuro

sunnuntaina, joulukuuta 14, 2008

Vuoden valiot

Hesarin kriitikot valitsivat vuoden parhaitten kirjojen listalle neljä (kotimaista) runoteosta. Mikäs siinä. Kaikki ovat mainintansa ansainneet, mutta jokin tässä jää kalvamaan, ilmeisimpänä Kari Aronpuron puuttuminen. Ja kaipa se on niin, että Lassi Hyvärinen ja Aki Salmela ovat saaneet luvan edustaa isompaa joukkoa nuoremman polven tekijöitä. Joka tapauksessa välipolven poissaolo merkitsee sitä, että kenttä on lopullisesti kääntynyt.

lauantaina, marraskuuta 08, 2008

Terveisiä Turusta 2

Kari Aronpuro, Bar Kuka, Turku

tiistaina, marraskuuta 04, 2008

Runoviikon alku

Vispoa Kukassa.

Kukan pöytä.

Into ja Aronpuro.

lauantaina, lokakuuta 18, 2008


torstaina, lokakuuta 02, 2008

Parnasso 5/2008 on ilmestynyt

Lehden sisällöstä nostan esiin tekemäni Johanna Venhon haastattelun ja Tero Valkosen muistosanat David Foster Wallacelle. Huomion ansaitsevat niin ikään Henriikka Tavin Suomen Kustannusyhdistykselle kirjoittama juhlaruno ja Kari Aronpuron selvitys siitä, kuinka haikuja valmistetaan — molemmat hienoja johdatuksia avantgarderunouden ihmeelliseen maailmaan.

tiistaina, syyskuuta 30, 2008

"Akin or uproar."

maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Armopaloja

Vähättelemättä lainkaan tänä vuonna ilmestyneitä muita kokoelmia saattaa kuitenkin käydä, että Kari Aronpuro ja Lehmän henkäys pesee meidät kaikki. Käsitystä tukee myös Jonimatti Joutsijärven Parnassolle kirjoittama arvio, joka on luettavissa pikapuolin ilmestyvässä syyskuun numerossa. Kaikki tähän asti kirjoitetut arviot nostavat esiin teoksen alaotsikossakin mainitun etydi-luonteen: jos haluaa oppia kirjoittamaan toisin, on kuljettava Aronpuron kautta.

torstaina, syyskuuta 11, 2008

Tekstisyötöllä
Aronpuro on Armoströ.

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Suomalainen hay(na)ku

Ketäpä
pieni koiranpentu
ei saisi hymyilemään.

Kuka mahtoi kirjoittaa ensimmäisen suomalaisen hay(na)kun? Olen silloin tällöin etsiskellyt niitä vanhoja kirjoja ja antologioita silmäillessäni. Kolmirivisiä ja kuusiasanaisia pikkurunoja on toki julkaistu paljon, mutta ihme kyllä ei hay(na)kun edellyttämään skeemaan (1+2+3 tai 3+2+1 sanaa). Tuo yllä oleva on — aivan niin, arvasit oikein — Risto Rasan kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa vuodelta 1974, eli runo on kirjoitettu kolmisenkymmentä vuotta ennen Eileen Tabiosin "keksimää" uutta runomuotoa.

Heleä käenrieskan keltainen,
mattaa haavan
keltajäkälä

Toinen esimerkkini on arkkipoeetta Kari Aronpurolta, joka on juuri julkaissut 20. kokoelmansa Lehmän henkäys. Kokoelma sisältää sarjan pikkurunoja, joista kolme on tyylipuhdasta hay(na)kua. Aronpuro itse kutsuu kolmirivisiään haikuiksi, vaikka ne eivät ahtaasti tulkiten täytä haikun muotovaatimuksia. Tässä Aronpuro ottaa esimerkkiä Jack Kerouacilta, joka keksi kutsua omia pikkurunojaan nimellä American Haiku. Tähän velkaan saadaan viittaus myös seuraavassa:

Kiitäjä Jackin syreenissä
— yksi teriö
tipahti

Ja aivan oikein! Lehmän henkäys sisältää myös kattavan, kuusi sivua täyttävän indeksin, jonka mukaan kyse on nimenomaan Kerouacista. Luettelosta löytyy niin ikään seuraavan runon "kristillisen uskonnon perustaja":

Puuttuu fresko: Jeesus
räjähtää nauramaan
rahanvaihtajille

Tämä on aitoa Aronpuroa. Voin hyvin kuvitella hänen sisäänpäin kääntyneen, lempeän hymynsä, kun runo on hänelle ilmestynyt. Sitä paitsi runo toimii: kuusi sanaa vain, ja jo alkaa lukija maalata laajaa freskoa mielessään.

Rakenteeltaan Lehmän henkäys on "muodikkaaseen" tapaan aakkostettu: jokainen osasto on omistettu yhdelle suomen kielen aakkoselle. Esimerkkinä vaikkapa f-kirjaimen kohdalta löytyvä "Found Poetry", joka sisältää neljä löydettyä runoa. Myös "Flarf" olisi tullut kysymykseen, mutta sen aineksia Aronpuro on sirotellut ympäri kokoelmaa. Eli kaiken kaikkiaan runollisten keinojen ensyklopedia, manuaali ja runsaudensarvi.