sunnuntai, helmikuuta 10, 2008

Kun unohdun katselemaan näkemääni,
mitä uskot minun näkevän tämän tästä.

Kantamasi luut istuvat kuin laulu linnussa,
enkä ole lainkaan sellainen kuin pelkoni ovat.

Posted by Karri Kokko at 2.18

Labels:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)