Peliä korkein panoksin 16

Oh, Lilius

Kustantajani suoritti tililleni 24.3. 88,33 euroa. Se oli summa, jonka ansaitsin kirjoillani viime vuonna tekijänoikeuksia koskevasta lainsäädännöstä riippumatta, vain kahdenkeskiseen luottamukseen perustuen. (Apurahoina kuittasin saman vuoden aikana toki huomattavasti enemmän, yhteensä 8 500 euroa.) En mainitsisi asiasta elleivät saamani summat rimmaisi mukavasti Fortumin pomon Mikael Liliuksen vuosipalkan 860 000 euroa kanssa. Toisaalta voisin kadehtia myös Liliuksen palkan päälle saamaa 2,4 miljoonan euron osakepottia. Enpä silti taida, koska olen itse valinnut osani.

Suomen kirjailijaliiton jäsenten ansaitsema keskivuosiansio on runsaat 2 000 euroa. You do the math, kun liitossa on viitisensataa jäsentä. Yksinkertaisesti laskien Liliuksen kokonaisvuosiansiolla voisi kattaa koko Suomen kirjailijakunnan ansiot kolmeksi vuodeksi.

Pointti tässä ei ole Liliuksen saama kohtuuton rahamäärä eikä sen suhde kirjalijakunnan keskimääräisiin ansioihin. Pointti on se, että kirjailijaliiton vaalima tekijänoikeutta koskeva suoja koskee tosiasiallisesti vain sitä muutamaa prosenttia kirjalijakunnasta, joka elää myyntituloillaan, ei leveästi mutta kansakunnan tulotasoon nähden kuitenkin kohtuullisesti. Yhdeksänkymmentäseitsemän taistelee kolmen edestä. Tällaisessa ilmastossa liiton, ja Suomen, toiminnan tähtäin voi olla ainoastaan apurahajärjestelmän kehittämisessä. "Luokkataistelu" tekijänoikeuden parantamiseksi tai palkkioprosentin nostamiseksi on näennäistä ja loppujen lopuksi hyödyttää vain murto-osaa kirjailijakunnasta.

Peliä korkein panoksin 15

Peliä korkein panoksin 14

Kotona!

Kävin sitten kuskaamassa lapsenlapsen kotiin. Olisittepa nähneet ilmeen, kun kättärin ovella poika sai ensimmäisen kerran lunta naamalleen. Kotona olo oli jo lokoisampi, kuten kolmannesta kuvasta näkee.

PS. Piti vielä sanomani, että isoisän onnea lisää se jaettu ilo, jota olen naamakirjan kautta vastaanottanut. Kiitos, olette ihania, hyvät ystävät.

Pökerryn televisiosta, johon venäläiset pystyvät: Saatana saapuu Moskovaan. Eihän tapahtunut! Ei, kuvittelit kaiken!

Peliä korkein panoksin 13

Uusi alku

Töllöttimen päätyttyä olen varvovaisesti yrittänyt lähestyä ajatusta vuoden ensimmäisen (!) runon kirjoittamisesta. Yhden tollon, hyvän tollon, mielestä kaikki keinot ovat sallittuja mitan palauttamiseksi suomalaiseen runouteen. Hmmm? Siinä voisi olla jotain. Loppuvuodesta toisaalta verryttelin vääntelemällä ja kääntelemällä klassikkoja uuteen kuosiin.

  oa     i            e  o      a      å   ö  e      e
                                        a   e  å  e    o        ä    e        e  e   a

  a   e  u        o     e      e   e   ö  e    å  e   o
                                          i    a  e
  i  o    a     ö       i   a     i        u

Broar vinns genom att gå over dem. Paavo Haavikko: Dikter i urval och tolkning av Bo Carpelan

Tai Sarkiaa:

 u  aa
 
i ä  au a a,  au a a  ie  ä, 
 i u   uo  e  o   ie u i  o  u o . 
 yy  e  ie   a  o  ie  ä, 
 uo  u  a  a  a , e   ie  ä, 
 u a  u  a i o , 
 u a  i  aa   u  a i o . 

Ei y  ää   u  aa  oi  a 
 ie   a  e  a  u i  a,  uu aa aa. 
 i ä  ui  a   y  yä  oi  a, 
 i ä  u  i aa, au i  oi  a, 
 y y    uu aa aa, 
 y y   ei i a    uu aa aa. 

O i   a ai i   u  a   u  a, 
 i ä a  oi ,  i u   e  o  aa  oi . 
O e   äy  ä i ä ä   u  a, 
 e o   ii  ui   a  a   u  a: 
 i ä e ää  oi , 
 i ä a  u  a e ää  oi .

The End

Luulen, että Töllötin on nyt katsottu. Yhdeksänkymmentäyhdeksän sessiota riitti. Saa nähdä, osaanko enää katsoa ajattelematta, mitä tästäkin kirjoittaisin.

Hienoa kamaa Viritys on vaihtunutissa.

Ennustus

Google-runouden yhden alalajin saattavat muodostaa haut, joita pitkin "ei-runoilijat" päätyvät runouden äärelle. Niin kuin nyt tämäkin tämäniltainen tapaus, jossa joku naputti hakulaatikkoon sanaparin "kivi huopa", todennäköisesti etsiäkseen tätä, mutta päätyäkseen myös tänne. Keksi mitä tahansa, ja se on jo olemassa.

Peliä korkein panoksin 12

Peliä korkein panoksin 11

Kävin Lahden kirjamessuilla juhlimassa ystäväni Kati Neuvosen esikoisen julkaisemista. Naku on poEsian 12. teos, kirjasarjan jonka kartuttamisessa minullakin on ollut kunnia olla mukana Varjofinlandian ja Vapaitten käsien muodossa. Hienoa olla upeassa seurassa!

RUNOUSnOPPIA!

Että tällainen konsepti

Ajattelin avata kirjoituskoneeni ja naputella kortille tai muulle vastaavalle alustalle seuraavanlaisen tekstin:


Täten todistan, että __________________________ on ostanut allekirjoittaneelta käsitteellisen runon # _______ ja maksanut siitä ___________ €.


Helsingissä ________________


Karri Kokko


Teoksen hinta, jonka ostaja siis määrää itse, voidaan suorittaa myös palveluina tai vaihtokauppana. Sopimukseen kuuluu, että teos eli allekirjoittamani paperinpala jää ostajan omistukseen. Teoksen "oikeudet" säilyvät kuitenkin minulla, eli voin niin halutessani julkaista siitä tehdyn kopion elektronisessa tai painetussa muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupaksi käyneet teokset julkaistaan jossakin blogissani ja jos runoja syntyy riittävästi, että julkaisen runot kokoelman muodossa omana teoksenani. Olisiko ottajia?

PS. Mahdolliset "neuvottelut" teoksen hankinnasta kannattanee käydä sähköpostitse (osoite löytyy profiilistani tai Facebookista).

PPS. Teoksen hintaa ei siis tarvitse ilmoittaa euroissa tai muussa valuutassa. Ajattelen, että tämä kohta olisi konseptini ainoa "luova" elementti (jonka keksiminen jää ostajan kontolle). Mainittakoon sekin, että konseptini on, kuinka ollakaan, soveltaen "lainattu" muualta eli amerikkalaiselta taiteilijalta Ed Kienholzilta, joka tunnetussa maalaussarjassaan ilmoitti teoksen hinnan (olipa se dollareita, hyödykkeitä tai palveluja) maalaamalla sen suoraan kankaalle. Tämä hinta oli toisin sanoen teoksen ainoa "sisältö".

PPPS. Tarkemmin ajatellen olen valmis siihen, että paperinpalalle naputtelemani tekstin sisältö on vapaasti hankkijan päätettävissä, kunhan periaate eli konsepti säilyy.

Peliä korkein panoksin 10

Peliä korkein panoksin 9

Töllöttelystä

Julkaisin tänään Töllöttimessä tekstin, joka kirjanpitoni mukaan on järjestyksessä yhdeksäskymmenestoinen. Yhteensä merkkejä on kertynyt pian neljännesmiljoona eli satakunta kirjan sivua.

Alunperin tarkoitukseni oli, että projekti olisi vuoden mittainen, mutta nyt tuntuu, että lopetan kun sata tai satayksi tulee täyteen. Jos näin käy, en aio tuntea että olen pettänyt lupaukseni tai että olen epäonnistunut jossain.

Kyse on ajankäytöstä. Television katsominen on rankkaa ja aikaa viepää puuhaa. Olen jo nyt oppinut paljon, saanut tietoa siitä millaista on kirjoittaa (ja julkaista) havaintonsa nopeasti, melkein reaaliajassa, pelkäämättä sitä miltä tulos vaikuttaa, onko siinä "järkeä". Näen jotain ja kerron näkemäni heti, tuosta noin, harkitusta syvällisyydestä piittaamatta. Mikä tapahtuu, se tapahtuu.

Mutta kuten sanottu, kyse on myös ajankäytöstä. Televisiossa tapahtuu uskomattomia. Etenkin amerikkalaiset käsikirjoittajat uskaltavat panna henkilönsä sanomaan ihan mitä tahansa (ja jos kirjaa ylös vain joka toisen tai kolmannnen repliikin, jälki on vielä vaikuttavampi). Mutta televisio on "engaging", enkä varsinkaan halua sitoa itseäni ruudun ääreen kun parin kuukauden päästä aloitan puolen vuoden virkavapaani.

Olen vapaa ja saan tehdä mitä huvittaa. Senkin sanon, että ihannoimastani amerikkalaisesta replikoinnista huolimatta alkuvuoden suurimpia kokemuksia ovat olleet venäläiset tv-tuotannot, Dostojevskin Rikos ja rangaistus sekä Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan.

Olen katsonut ja nähnyt, mutta kymmenkunta iltaa vielä, ja sitten on aika siirtyä uusiin tekoihin.

What's up, Bob?

Tänään tulleen uutisen mukaan vanha rakkauteni Bob Dylan julkaisee uuden levynsä Together Through Life huhtikuussa. Uutisen tiimoilta julkaistiin haastattelu, jossa Dylan puhuu siitä miten kuulijat ovat suhtautuneet hänen tuotantonsa eri vaiheisiin:

"Some people preferred my first period songs. Some, the second. Some, the Christian period. Some, the post Colombian. Some, the Pre-Raphaelite. Some people prefer my songs from the nineties. I see that my audience now doesn’t particular care what period the songs are from. They feel style and substance in a more visceral way and let it go at that. Images don’t hang anybody up. Like if there’s an astrologer with a criminal record in one of my songs it’s not going to make anybody wonder if the human race is doomed. Images are taken at face value and it kind of freed me up."

Viimeinen virke kuulostaa oikealta. Taiteilijasta tuntuu vapauttavalta, kun hänen luomansa kuvat otetaan sellaisenaan, ilman että niiden "merkitys" selitetään kuoliaaksi. Kuva itse ei sellaisesta kärsi, selittäjä kärsii. Runojen lukijana minua ei kauhistuta katsoa tarkemmin, katsoa vielä kerran uudestaan, mutta en myöskään turhaannu, jos kuva ei piirrykään tarkasti, paljasta kaikkia salaisuuksiaan. Saatamme kutsua sitä negatiiviseksi kyvyksi, rohkeudeksi sietää epävarmuutta, häiritseviä jakojäännöksiä, mitä vielä.

Dylanin perustelut: "Well for instance, if there are shadows and flowers and swampy ledges in a composition, that’s what they are in their essence. There’s no mystification. That’s one way I can explain it."

Vanha teema: kiveen on hakattu nimesi, jäätikkö riipii graniittiin harmaan, mustan, punaisen vyöt, petaa saarille hulmahtavat hiukset ja linnunluut. Niille astui jalka, kun meri kehräsi myrskyt ja ulappa korahti vuosituhanten lunta. Tauotta iskivät vuokset hampaansa yhteen, mylläsivät lohkareita. Joku näki Alfan, joku Omegan, joku solujen jumalattomat vuodet. Tätä teologiaa rakastaa jokainen: ranta ruotii laivat, viskaa ravat meren kirnuun ja olemme osalliset katoamisesta. Kuinka helppoa uskoa pudotukseen, siihen joka tulee, väistämättä, unohtaa kaunat ja korulauseet. Haukkaa suullinen auringon soraa, köli on jo mennyt. Ehkä sanot: jos kuva olisi tarkempi, ei meillä olisi muuta.

Vesa Haapala, Termini, Otava 2009

Peliä korkein panoksin 8

Peliä korkein panoksin 7

Peliä korkein panoksin 6

Peltipurkin sulkia

Meni hetki ennen kuin tajusin, mitä Ilmailulaitoksen palvelimelta tullut lukija oli tosiasiassa etsinyt. Tahtoisin silti tietää, millaisena tomppelina hän pitää miestä, jolla on Lyhyttavaraliike.

Jasittenvielätämä!

Kevätjakaikki!

Peliä korkein panoksin 5

Peliä korkein panoksin 4

Siis todella?

Helsingin kirjamessut on valinnut ensi syksyn teemaksi kysymyksen Mitä tapahtuu todella?

En haluaisi pilata kemuja etukäteen, mutta arvelen ettei kysymystä tulla esittämään runoilijoille. Sen sijaan lavalle marssitetaan rivi päivystäviä asiantuntijoita ja muita "rajuja" tyyppejä. Veikkaan, että päägurun paikka lankeaa Sofi Oksaselle, eikä siinä mitään. Yhteisiä epäkohtia ei korjata katederilta, mutta ei niistä puhuminenkaan pahaa tee.

Toisaalta runoilijan vastaus on hänen runoissaan, ei siinä miten ne selitetään mediapuheeksi. Runous ei ole tapahtumisen aluetta siinä merkityksessä, että sillä olisi jokin yhteiskunnallinen tai muu agenda. Jos olisi, vaikuttamisen keinoksi kannattaisi valita jokin muu.

Poetry makes nothing happen. Siitä huolimatta esimerkiksi Hannu Helin ja Ville-Juhani Sutinen ovat runoilijoita, joilla voisi olla paljonkin sanottavaa yhteiskunnasta yleensä ja taantuman syistä erityisesti. Mutta onko se, mitä messujen järjestäjä haluaa todella?

Medullan ensimmäinen numero on ilmestynyt.

Peliä korkein panoksin 3

Peliä korkein panoksin 2

Asetelmia 80

tinapaperi

risti

pallo pistin lihasäilyke hopeakynttelikkö televisio taskuase peruna viini

kortti markka pesäpallo koulukirja


Matti Paavilainen

Asetelmia 79

reppu saapasharja lankkipurkki taskukello kirje selstoffi

savuke sukset

pata puhelin kynttilä

maalaus paperipussi kengät

äänilevy säilyke unilääke

knalli peltikilpi rautaristi raamattu laulukirja

kello jalkine pullo sähkösanoma ruokailuvälineet veitsi lusikka haarukka kello sytytystulppa keittolevy hylsy jarruvalo pistorasia kuumemittari

tiskirätti virsikirja kuolinilmoitus puhelin kahvipannu

pulla pölyrätti reikäleipä reikäraha pöytäliina kirja

sätkä kirje

radio televisio lehti


Kari Aronpuro

Kirjoitusta korkein panoksin

Peliä korkein panoksin 1

Paavo Haavikon haastattelu vuodelta 1993 esitettiin uusintana FST:llä 26. lokakuuta pian runoilijan kuoleman jälkeen. Katselin lähetystä kynä ja pieni muistilehtiö kädessä ja kirjoittelin fragmentteja Haavikon puheesta sokkona, paperiin vilkuilematta. Tällaista jälkeä syntyi.

Asetelmia 78

kivi kahvi


Jorma Kannila

Melankolian runous

Risto kirjoittaa Melankolisen bloggauksen poliittisuudesta ja mainitsee esimerkkinä Varjofinlandian.

Asetelmia 77

sipuli koira leijona televisio tulitikkurasia pullo aamiaislautanen kordari ehkäisypilleri aspiriini henkilöllisyystodistus kitara sipuli asetuskokoelma tabletti höyhen kattila tupakka aamukahvi kalsarit peltilaatikko kravatti karttapallo pakkilaatikko sähkövatkain savikukko pianohaitari pankkisiirtolomake katekismus irtaimistoluettelo kampiakseli pullo


Kauko Aalto

Asetelmia 76

pommi kaurapuuro tekohampaat kengät patsas muovipussi silmälasit puujalka batonki sikari

paperi sukat raha kalsarit

oravannahka

kirja tuhkakuppi kone


Pekka Kejonen

Asetelmia 75

viinipullo

rikkaämpäri

radio


Brita Polttila

Asetelmia 74

hartauskirja kapseli kirja

lehtileike banaani lanttu triangeli palikka rumpu haitari

kone

tulitikut

päiväkirja


Raimo J. Kinnunen