Pysähdy nyt hetkeksi ja mieti.
Tarvittiin vain pöytäliina, kourallinen valkoisuutta.
Joka, ellei sitä sitten syö.
Hän lähtee liikkeelle, hänestä tulee.
Mitä ovat ne valheelliset uskomukset.
Sisältö ei ole koskaan yhtä.
Tuo puhe on ehkä lähde.
Tuuli on sitä vastoin yhtäkkiä.
Olet onnekas, jos satut löytämään.
Ilma on kyyhkynen, joka lepää.
Aivan kuin omien kyyneltensä eksyttämänä.
Nuo kuvitelmat ovat pelkän kärsimättömyyden.
maanantaina, lokakuuta 29, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti