keskiviikkona, lokakuuta 21, 2009

Kul-pat cut-up

Edes huonon maun ylistys ei kannata jäädä niille sijoille vartoilemaan. Tehokeinot ovat kuitenkin samantyyppiset, häly on virkistävää, että kokoelman sisäänpäin kääntynyt mieli tai "hampaittesi popcorn huulten kulhossa". "Tiedämme hänen hukkuneen veteen muodostuneiden renkaiden vuoksi." Ei kovin innostuneesti kokeilijaan, joka yhdistää Puhekuplissa sarjakuvat, yliviivaukset, tietolaatikot, piirroskuvat, puhekuplat ja säkeet muuttuvat ikään kuin Blomberg.

Edes huonon maun ylistys ei kestä kovin montaa tyylivirhettä. Useissa Helteen runoissa leikillisyys taittuu tuskallisesti väkinäiseksi leikillisyydeksi, tylsäksi työksi - liian usein sellaista kirjallista, kulttuurista tai visuaalista rajapintaa, jossa tekijä haastaa ja niin, että olisi ylipäänsä mahdollista vain siinä tapauksessa, että Tuukka Terho kirjoittaa / on se, että olisi olemassa joku samanlainen kuin puhuja, joka viljelee sellaisia suuhun mahtumattomia sanakonglomeraatteja kuten "kuivausrumpusilmäinen runkkari" tai "hampaittesi popcorn huulten kulhossa". Tuskin. 1984) kokeellista ilmaisua ja myös runoudelle - liian usein vain / hullusta päästä pullon suusta henki- / kummallista sanoin :/ uin anottu." Oivaltavaa? Terhon (s.

Luoma-aho jopa sujahtaa hyvinkin proosarunouden muottiin. 1984) kokeellista ilmaisua ja Ville Luoma-aho taas kirjoittaa kokoelmassa Huulilla, nolo tuul i. Pisimmälle typografisen kikkailun vie Kristian Blombergin (s. Omaperäisyyden tavoittelu johtaa liian usein sellaista kirjallista, kulttuurista tai visuaalista rajapintaa, jossa seka-aineksinen materiaali risteilee myös runoudelle - ja niin, että vain / näin sait nimeksesi ulub / näin sait nimeksesi ulub / sitten epävarmaksi verkoksi jonka on se, että kokoelman sisäänpäin kääntynyt mieli tai oikeammin mielen puute purkautuu masturbaattiseen monologiin, josta lukijan kummalliseen tyhjiöön, jossa seka-aineksinen materiaali risteilee myös typografisesti jäsenneltynä sisältönä. Luoma-aho taas kirjoittaa runoutta uusiksi samarakeistamalla runojensa muodon, jolloin kaikki sanat ja niin, että Blomberg, Terho, Helle, Harju ja ilmaisun jonkinmoinen epäkeskoisuus.

Hän kirjoittaa / hullusta päästä pullon suusta henki- / on hullua kirjoittaa kokoelmassa Huulilla, nolo tuul i. Isompi ongelma on kuitenkin samantyyppiset, häly on vain pienempi. Jos sylkee vastatuuleen, ei nosta näitä säkeitä suosta. "Ulub ulub, tsirp tsirp / niin / torven soittoa." Kyllä on vain itsensä. Useissa Helteen runoissa leikillisyys taittuu tuskallisesti väkinäiseksi leikillisyydeksi, tylsäksi työksi - ainakin lukijalle.

Tuskin. Nämä käsiterunoilijat etsivät usein sellaista kirjallista, kulttuurista tai oikeammin mielen puute purkautuu masturbaattiseen monologiin, josta lukijan on punonut / kummallista sanoin :/ uin anottu." Oivaltavaa? 1984) kokeellista ilmaisua ja Ville Luoma-aho taas kirjoittaa esikoiskokoelmansa sorta valan avaussikermässä: "niin, että Blomberg, Terho, Helle, Harju ja Ville Luoma-aho taas kirjoittaa esikoiskokoelmansa sorta valan avaussikermässä: "niin, että Blomberg, Terho, Helle, Harju tuo uuden runouden palettiin tarinallisissa runokuvaelmissaan vielä monivalintatehtävät ja kosketuspintaa luotaavia esikoiskokoelmia. 1982), Timo Harjun (s.

Pisimmälle typografisen kikkailun vie Kristian Blombergin (s. Tämä ratkaisu imaisee lukijan kummalliseen tyhjiöön, jossa seka-aineksinen materiaali risteilee myös typografisesti jäsenneltynä sisältönä. "Ulub ulub, tsirp / hullusta päästä pullon suusta henki- / torven soittoa." Kyllä on kuitenkin samalla riittävän erilainen kuin samanarvoisiksi. Teemu Helteen runoissa leikillisyys taittuu tuskallisesti väkinäiseksi leikillisyydeksi, tylsäksi työksi - ainakin lukijalle.

On vaikea saada otetta. Näin syntyy esimerkiksi lähes lukukelvoton runokuva Kielisuudelma. Tehokeinot ovat kuitenkin samalla riittävän erilainen kuin puhuja. Tehokeinot ovat kuitenkin samantyyppiset, häly on kuitenkin samalla riittävän erilainen kuin Blomberg. 1984), Teemu Helle pysyttelee päällisin puolin likemmällä runouden kaanonia kuin Blomberg.

1984) kokeellista ilmaisua ja Luoma-ahon (s. Timo Harjun (s. Vuoksi menee toisesta ulos. "Tiedämme hänen hukkuneen veteen muodostuneiden renkaiden vuoksi." Ei kovin runollista. Esikoiskokoelmien laajasta kirjosta kertoo se, että kokoelman sisäänpäin kääntynyt mieli tai visuaalista rajapintaa, jossa pintaväreilystä huolimatta juuri mikään ei kestä kovin montaa tyylivirhettä.

Lipstickistä slapstickiin. 1980) ja tyrmää vain siinä tapauksessa, että parin vahvan vuoden jälkeen uudella runoudella on hauskaa. Terhon (s. Se haluaa lähestyä esteettistä saturaatiopistettä, jossa tekijä haastaa ja säkeet muuttuvat ikään kuin puhuja, joka antaa elämälle - Luoma-aho jopa sujahtaa hyvinkin proosarunouden muottiin.

Edes huonon maun ylistys ei kestä kovin innostuneesti kokeilijaan, joka antaa elämälle - liian ahtaat raamit. Ongelmallista on, että kokoelman sisäänpäin kääntynyt mieli tai "hampaittesi popcorn huulten kulhossa". Toki kokoelmiin mahtuu muutamia aidostikin oivaltavia säkeitä. Jos sylkee vastatuuleen, ei liiku kunnolla. Omaperäisyyden tavoittelu johtaa liian usein vain itsensä.

Terhon ja ilmaisun jonkinmoinen epäkeskoisuus. 1980) ja Luoma-aho eivät riko ehdoin tahdoin rajoja - Luoma-aho jopa sujahtaa hyvinkin proosarunouden muottiin. Terhon (s. Luoma-aho eivät riko ehdoin tahdoin rajoja - Luoma-aho jopa sujahtaa hyvinkin proosarunouden muottiin.

"sylki kuvastuu ensin horisontiksi / hämyinen häkinheiluttaja", Terho kirjoittaa kokoelmassa Huulilla, nolo tuul i. Sinänsä on vain hämärään ilmaisuun. "sylki kuvastuu ensin horisontiksi / niin / näin sait nimeksesi ulub / hullusta päästä pullon suusta henki- / on kuitenkin samantyyppiset, häly on nyt meneillään äänenmurros. Tehokeinot ovat kuitenkin samantyyppiset, häly on punonut / on vaikea suhtautua kovin innostuneesti kokeilijaan, joka on vain hämärään ilmaisuun. 1982), Timo Harju tuo uuden runouden kaanonia kuin Blomberg.

Teemu Helteen (s. On vaikea saada otetta. Näin syntyy esimerkiksi lähes lukukelvoton runokuva Kielisuudelma. Isompi ongelma on virkistävää, että olisi olemassa joku samanlainen kuin puhuja. Jos sylkee vastatuuleen, ei nosta näitä säkeitä suosta.

1984), Teemu Helteen runoissa leikillisyys taittuu tuskallisesti väkinäiseksi leikillisyydeksi, tylsäksi työksi - liian usein vain itsensä. Timo Harjun (s. Vuoksi menee toisesta ulos. "Tiedämme hänen hukkuneen veteen muodostuneiden renkaiden vuoksi." Ei kovin runollista. "Tiedämme hänen hukkuneen veteen muodostuneiden renkaiden vuoksi." Ei kovin montaa tyylivirhettä.

Tämä ratkaisu ei kestä kovin montaa tyylivirhettä. "Ulub ulub, tsirp / Mimosa Mimesis / on vain siinä tapauksessa, että Blomberg, Terho, Helle, Harju tuo uuden runouden kaanonia kuin samanarvoisiksi. "Ulub ulub, tsirp / on virkistävää, että olisi olemassa joku samanlainen kuin puhuja, joka antaa elämälle - ainakin lukijalle. Sinänsä on vain sanoja ja Luoma-aho eivät riko ehdoin tahdoin rajoja - ainakin lukijalle. 1975), Tuukka Terho ja vastaan haraten perinteiseen käsitemaailmaan, joka antaa elämälle - Luoma-aho taas kirjoittaa runoutta uusiksi samarakeistamalla runojensa muodon, jolloin kaikki sanat ja Ville Luoma-ahon kokoelmien ongelmana on nyt meneillään äänenmurros.

1975), Tuukka Terhon (s. Teemu Helteen (s. 1984) kokeellista ilmaisua ja Luoma-aho taas kirjoittaa / on vaikea saada otetta. Timo Harjun (s. Näin käy valitettavan harvoin näissä kokoelmissa, koska monologi jää lähinnä hermeettiseksi varjonyrkkeilyksi, jossa seka-aineksinen materiaali risteilee myös runoudelle - ja luode tulee toisesta ulos.

1984), Teemu Helle pysyttelee päällisin puolin likemmällä runouden kaanonia kuin puhuja. Pisimmälle typografisen kikkailun vie Kristian Blombergin (s. Se haluaa lähestyä esteettistä saturaatiopistettä, jossa seka-aineksinen materiaali risteilee myös typografisesti jäsenneltynä sisältönä. Omaperäisyyden tavoittelu johtaa liian ahtaat raamit. Uljas, uusi runous pyrkii dekonstruoimaan arkikokemukset ja ilmaisun jonkinmoinen epäkeskoisuus.

1 kommentti:

Jukka kirjoitti...

Hienosti jäsennelty yhteenveto.