Välitilinpäätös 2
Tämänvuotisen projektini puoliväli alkaa olla käsillä. Olen kirjoittanut vuoden alusta lähtien joka päivä jotain, lauseen tai kaksi, luonnosta ja säästä. Aihe osoittautui juuri niin vaativaksi kuin aavistelinkin. On eri asia toistaa jotain ja toistaa jotain merkittävällä tavalla. Tuloksen vaatimattomuudesta johtuen en ole myöskään laittanut projektin nimissä perustamaani blogia julkiseksi; ketä kiinnostaa lukea päivästä toiseen pimeydestä ja sateesta?
Julkistan tässä kuitenkin hiukan tilastotietoa tekemisistäni, tarkemmin sanoen luettelon siitä, mitkä aiheet, tai "labelit", ovat olleet ensimmäisen puolivuotiskauden aikana päällimmäisenä:
e-haaga (174)
pasila (113)
munkkivuori (56)
munkkiniemi (35)
winds (34)
birds (32)
keskusta (31)
rain (31)
sunshine (29)
clouds (26)
warm (26)
snow (25)
trees (21)
Mitä tuosta voi lukea? Olen herännyt (tai ainakin mennyt nukkumaan) joka ainut päivä kotonani Etelä-Haagassa. Työpäiviä Pasilassa (tai työpaikalla tai sen läheisyydessä käyntejä) on myös kertynyt mittava määrä. Munkkivuoressa teen ostoksia, Munkkiniemessä istun kahvilassa, vuokraan videoita tai käyn päiväkävelyllä. Tuuleen kiinnitän huomiota, samoin lintuihin, pilviin ja puihin. Keskustassa käyn kerran tai joskus kaksi kertaa viikossa. Sadepäiviä sattuu yhtä usein. Luntakin on riittänyt. Seuraavana listalla on Tapiola, missä olen käynyt ostoksilla (Stockan Herkku) yhteensä kuusitoista kertaa. Toisin sanoen, vaikuttaisi siltä, että ette ole menettäneet mitään. Mutta mistä senkään lopulta tietää, sää saattaa osoittautua hyvinkin tärkeäksi teemaksi.
Tekstit
3 kommenttia:
"sunnuntai, toukokuu 04, 2008
Vaahtera kukkii asiat selväksi."
Jos siellä luonto-osastolla on tämäntyyppistä tekstiä, kyllä tätä lukisi ihan mielellään. Ehkä olet turhan vaatimaton.
Ps. Jäin vielä miettimään, mikä on "merkittävällä tavalla" - tarkoittaako se kirjoittajan vai lukijan näkökannalta vai kenties, sitä, että kaiken pitäisi olla maata mullistavaa...jotenkin erikoista ja tuoretta. Kirjallisuuden ja runouden viehätys on erilaisissa teksteissä; myös siinä, että löytää jotain tuttua ja ehkä vaatimatontakin, kuin jonkinlaisen pehmeän muiston, joka on kuin valo...mutta toki: kirjoittaja päättää,mitä julkistaa, mitä ei. (Jäi nimi pois edellisestä kiireessä.) Toivon lukijana, että "rohkaistut".
Sää näköjään on kiinnostava aihe.
Se miksi vähättelen kirjoittamaani johtuu odotuksien ja toteutuneen ristiriidasta. Kuvittelin jaksavani ja osaavani kirjoittaa vuoden kuluessa 365 sellaista tekstiä, että niissä tulisi sanotuksi jotain oivallista ja oivaltavaa luonnosta, säästä ja vuodenkierrosta yleensä.
Mutta eihän se niin mennyt. Tammikuun pimeillä ei ole paljon mistä kirjoittaa, ainakaan jos ei vietä kauheasti aikaa ulkona.
Toisaalta tässäkin projektissa on kyse eleestä ja sen loppuun saattamisesta enemmän kuin mistään muusta. Jos toistaa jotakin 365 kertaa, siitä syntyy pakostakin jotain. Se ei kuitenkaan merkitse, että yksittäiset tekstit loistaisivat kuin timantit. Näin kirjoitin juhannusaatosta:
Pilvistä ja koleaa. Satelee koko illan.
Etelä-Haaga, Munkkiniemi, Pitäjänmäki
No joo, apea päivä, apea teksti. Mutta jääköön siihen.
Lähetä kommentti