torstaina, heinäkuuta 03, 2008

Väärin sammutetut

Markku Paasosen arvio (cut up) Lassi Hyvärisen Riippuvista puutarhoista tämän päivän Hesarissa on otsikkoa myöten pääasiassa reilun ylistävä, mutta Paasoselle tyypilliset kriitikon takaportit myös hämmentävät:

"Monesta avantgardesuuntauksesta ammentavaa teosta olisi helppo luonnehtia kokeelliseksi. Kokoelmassa ei kuitenkaan ole mitään siitä muotoseikkoihin tuijottavasta kireydestä, joka toisinaan vaivaa erilaisten tekniikoiden parissa askartelevaa kokeellista runoutta.

Hyvärisen runo on kauttaaltaan vapautunutta, musikaalisuudessaan ruumiillista ja valtavan kirjon erilaisia tekniikoita omaksuneessa helppoudessaan kaiken tendenssimäisen kokeellisuuden tuolla puolen."

Hyvä niin, mutta miksi hyvää pitää kehua sanomalla, että se ei ole "askarteleva" tai "tendenssimäinen"? Syntyy vaikutelma, että kriitikolle on pääasia päästä lujittamaan omia ennakkoluulojaan ja tölvimään noita ennakkoluulojen kohteita.

Paasosen koko kriitikontyö tuntuu persutuvan tälle periaatteelle: vihaan tai vähintään epäluuloilen kaikkea avantgardea, olipa se isoisänaikuista tai sitä kaikkein uusinta, mutta tunnen sanomatonta kiinnostusta tuota kaikkea synnillistä kohtaan ja olemalla kriittinen saan nähdä niin paljon kuin haluan tuota saastaista pornoa, mutta koska olen kriitikko minua ei lasketa muiden runkkareiden joukkoon, vaan olen sen kaiken yläpuolella.

Siis kaiken kaikkiaan järjetön ja sielullisesti tuhoisa metodi. Mutta yhtä kaikki onnittelut Lassille!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En kommentoi kyseisen kritiikin heikkouksia tai vahvuuksia, vain sen erästä kohtaa ja tässä siitä esitettyä tulkintaa.

Kokeellisuuden nimissä esiintyy nykyään paljon vähäverisyyttä, joka on kaukana todellisesta kielen ja mielen sekoittamisesta ja asioiden panemisesta uuteen järjestykseen.

Uskoisin että parjattu kriitikko ei oheisessa katkelmassa tyrmää kokeellisuutta sinänsä, vaan vain sen teekkarihenkisen alalajin, jossa saadaan säväreitä sinänsä merkityksettömistä mutta nokkelista teknisistä vempaimista.

Karri Kokko kirjoitti...

Mikäpäs siinä, jos vaikka MP olisi niin tarkoittanut sanoa.

Nyt kaivattaisiin nimiä. Ketkä ovat todellisia kielen ja mielen sekoittajia ja ketkä turhanpäiväisiä, teekkarihenkisiä kokeilijoita?

Tämä on tärkeää sikälikin, että ilman esimerkkejä sana "kokeellisuus" typistyy tarkoittamaan "kaikkea sitä jännittävää josta kaikki muut ovat päässeet osalliseksi paitsi minä".