Teemu Hirvilammi, Taidehallin klubiRunokuu on sitten onnellisesti takana. Se kesti viikon mutta tuntui kuukaudelta, hyvässä ja pahassa. Itse en tunne olevani poikki, koska päädyin useimmiten aikaisin nukkumaan, mutta voin kuvitella. Viikko päättyi Runomarkkinoille, jossa minäkin sain tilaisuuden lukea Vapaista käsistä. Luin neljä näytettä nimirunojen sarjasta, ja hyvältä tuntui, siis omasta puolestani. Runojen ääneen lukeminen on kivaa ja avaa teksteihin uuden ulottuvuuden. Mielihyvin olen pannut merkille, että moni muukin nauttii tällaisesta esiintymisestä. Uusi runoilijapolvi ajattelee selvästi, että ääneen lukeminen kuuluu asiaan. Se on hienoa. Hieno saada olla mukana.
Tekstit
2 kommenttia:
Hei. Ääneen lukeminen on ihan parasta. Runokuusta jäi mukava fiilis. Olin perjantaina myymälä2:ssa ja sain herkullisen palasen kieltä, yksityistilaisuuden. Olen välillä vieraillut blogeillasi, mutta en viitsinyt tehdä numeroa. Sinun luentasi en ehtinyt kuulemaan, maailma huusi toisaalle.
Kas. Olin mukana samassa tilaisuudessa, eihän meitä siellä muita ollutkaan. Otin suurimman osan tilaisuudesta videolle, ja sinäkin taisit tarttua biteille siinä viimeisen runon päätteeksi. Videot päätynevät aikanaan Nokturnon sivuille, mutta jos haluat esityksestä oman cd:n, laita minulle postiosoitteesi s-postitse, niin poltan sinulle oman kopion. Jounille terveisiä, jos ja kun tunnet.
Lähetä kommentti