keskiviikkona, marraskuuta 05, 2008

Kuuntelen sanaa yö.
Nyt katselen sitä.

3 kommenttia:

ninni kirjoitti...

Olet Sina kylla hirveen hyva runoilija

Aurinkomorsian kirjoitti...

Katseleeko siis tämän nokturnon minä sitä miten hänen toinen minänsä kuuntelee muudatta sanaa? Jos on kuuntelija, hänen katselijansa, niin kuka olisi kolmantena?

Tai sitten. Kun kuuntelija samalla väittää olevansa kuuntelija, ei hän kuulle kuin väittämänsä. Tätäkö toinen katselee? Vai "sama"? Tätä: siis väittämän katteettomuutta.

--- kirjoitti...

Pidän lyhyistä ytimekkäistä nokturnoistasi, joissa on kuitenkin niin paljon enemmän: kuunnella sanaa yö...miltä se maistuu? Entä miltä se todella näyttää? Tulla ulkopuolisesta kokijasta sisäpuoliseksi kokijaksi...Nämä kaksi riviä herättävät monenmoisia ajatuksia.