Runous 2008
Nuoren Voiman uusimmassa numerossa luodaan katsaus vuoden 2008 runouteen. Numeron kunniaksi perustetuilla sivuilla tosin todetaan, että täydellinen katsaus on mahdotonta, koska runous on niin iso, ettei se mahdu yhteen lehteen.
Runouden määritteleminen ei ole sekään aivan yksinkertaista: itse julkaisin viime vuonna kolme teosta, eikä lehti käsittele niistä ainuttakaan. Joko minun pitää ryhtyä kirjoittamaan "parempia" runoja tai sitten olen siirtynyt lopullisesti "prosaistiksi" :)
Ajattelin ensin nostaa esiin jotain sivujen sisällöstä, mutta sitten huomasin että anti on kaikkiaan mielenkiintoista, uudet debytantit mukaan lukien. No, jos nyt kuitenkin pääjutun sentään, Teemu Mannisen artikkelin Irrallisia ajatuksia äänirunoudesta.
PS. Siteeraan tähän vielä Mannisen esseen viimeisen virkeen, sen loppua omavaltaisesti painottaen: "Dada vapauttaa luomaan omia sääntöjä, omia ääniä, ja kutsumaan muitakin mukaan yhteiseen leikkiin, jossa kaikki saavat viimeinkin äänestää vapaasti."
Tekstit
6 kommenttia:
Hei Karri,
kuulen kritiikkisi eli osuu, kilahdan:-) Muitakin aukkoja hirviaidassa... Toisaalta, jotain sellaista tuli ehkä nähtyä, mitä ei ennen. Mutta kaiken kaikkiaan, teeman toteuttaminen oli mahdotonta, koska on silmät niin moneen suuntaan; tietää aina, mikä jää näkemättä.
Hei Miia,
En tarkoittanut tätä varsinakseksi kritiikiksi, siitä tuo hymiökin tuossa lopussa. Tästä (varsinkin minun tuotantoani koskevasta) ongelmastahan oli puhetta jo Parnasson kritiikin uusiutumista peräävässä jutussa. Eli minähän olen ylpeä siitä, että olen hankalasti lokeroitavissa ja sitä myöten arvioitavissa. Ehkä minun pitää ryhtyä itse avaamaan tekosiani...
Hei,
joo:-), niin ajattelinkin ettei se oikeasti ollut "oikeaa" kritiikkiä, mutta halusin silti reagoida, koska tiedostan niin kipeästi, että lehden teema on harhaanjohtava ja mielessä on monta "olisi pitänyt" -ajatusta. Itselläni on mielessä muutamia kysymyksenasetteluja, joilla voisi kartoittaa sun tyyppisiä kirjoittamisen lähtökohtia; pitäisi vain saada kirjoitettua niitä ylös eli saada aikaan!
Joo, mikäs sen mukavampaa olisi. Toisaalta sellaisesta voisi saada aikaan jännän dialogin, jonkinlaisen haastattelun ja yhdessä työstetyn esseen välimuodon...
Nonnii- siitähän minä jo keväämällä jonnekin kirjoitin - ettäjotta teidän dialoginne esim. Lahden kirjamessuilla tyrehtyi ajanpuutteen vuoksi ennen kuin oli päässyt edes kunnolla vauhtiin.
Se Lahden juttu oli todellakin menossa kiinnostaviin suuntiin.
Lähetä kommentti