Näkemisen poetiikkaa

Kuten tunnettua, kampelat pystyvät muuttamaan väritystään ja kuviointiaan niin, että ne sulautuvat täydellisesti ympäristöönsä. Viileämmissä vesissä elävillä kampeloilla prosessi saattaa kestää päiväkausia, kun taas trooppisilla alueilla elävät lajitoverit suoriutuvat muutoksesta parhaimmillaan muutamassa sekunnissa. Viime mainittujen naamiointikyky on ällistyttävä, ja ne pystyvät matkimaan melkein millaisia kuvioita tahansa. Tutkijoiden piirissä on kiistelty siitä, tapahtuuko muutos oikeasti, vai onko kyse optisesta harhasta. Asiaa mutkistaa kampeloiden litteys. Toisin sanoen kampelat itse näkevät ympäristönsä vääristyneenä, hyvin matalasta kulmasta, ja kuitenkin lopputulos on täydellisen yhdenmukainen ympäristön kanssa, ikään kuin ne olisivat tarkkailleet sitä itsensä yläpuolelta. Tutkijat selittävät asian aivojen kyvyllä käsitellä kuvia ja tulkita niitä puuttuvasta tai erheellisestä datasta huolimatta. Eikä ihminen ole tässä kampelaa kummempi. Aivomme tuottavat "oikean" kuvan, vaikka silmäparin rakenteesta johtuen näemme kaiken kahtena, kaarevaksi vääristyneenä ja ylösalaisin.