keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007

Valon valossa yksinäisin kuu
ja puulla höyhenensä.
Hengittää tästä, tästä ja tästä
ilman toista sydäntä.

Posted by Karri Kokko at 0.11

Labels:

2 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Montakohan sydäntä ilmalla on. Hieno homonyyminen viritys siis viimeisessä säkeessä.

26. syyskuuta 2007 klo 19.28
Karri Kokko kirjoitti...

Joo, kiitos. Täytyy sanoa, että ajattelin kyllä jotain ihan muuta, eli monimerkityksellisyys oli täysi vahinko. Se tuli kuitenkin jotenkin paremmin esiin tässä nelirivisessä kuin ap. kolmirivisessä versiossa.

26. syyskuuta 2007 klo 19.33

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)