Tämä näyttää kiintoisalta.

Nopeat norjalaiset 2

Kun tähän kirjoittaa,
sen saa näkymään uudessa ikkunassa,
i et nytt vindu,
jotain mistä tuuli on käynyt
ja jättänyt jälkensä.

Nopeat norjalaiset

Sade tæællæ tulee tuoreena,
kaukaa taivaasta,
ihan tuosta pilvistæ.

pystyristeily

sankarimahonki

henkilöparatiisi

katulaama

peikkorengas

In a sentimental mood

"Kaiken, mitä maan pinnalla on, tapaa Harryn baarista."
"Niin, herra eversti, paitsi mahdollisesti onnea."
"Minä tapaan, piru vie, sieltä onnenkin", eversti vakuutti. "Onni, kuten tiedätte, on liikkuva juhla."

Myöhemmin. Harryn baarissa.

Tyttö käänsi päätään ja nosti leukaansa vailla turhamaisuutta ja keimailua, ja eversti tunsi, miten sydän kääntyi hänen rinnassaan, aivan kuin jokin nukkuva eläin olisi kierähtänyt kolossaan hiukan pelästyttäen vieressä nukkuvaa toista eläintä.
"Voi sinua", hän sanoi. "Haluaisitko joskus kilpailla taivaan kuningattaren arvonimestä?"

Ernest Hemingway, Joen yli puiden siimekseen

On kaunista,
päätän olla tekemättä.

kauhusirotin

varjohartiat

ruusulaina

hirvisormet

lähdesuudelma

ilojärki

köynnösaate

sivutyhjyys

oikeusvehnä

Kaksi riviä juhannukselle

En tiedä mihin ollaan menossa,
tämä on Herran valoisa kukkaro.

pajuvilu

hullusokeri

kysymysyksiö

ansaheikkous

biljardihillo

Loma alkoi

Ajattelin huolehtia kuluvasta hetkestä. Korkeintaan jotain kevyttä kosketusta voisi harkita.

lihaspuhelin

mainesoija

valaistushäpeä

kylmäautoilu

lattiaheroiini

taitomansikka

mainossairaala

Minä unohdan sinut
tähän.

sisäitse

sitruunakihara

avokyyhky

muistiseksi

kutsutimjami

onttokielo

luulotto

täyssammakko

likilaki



Ehkä rakkauden tekeminen on vahingon minimointia. Päiväni kvoota on tuossa. En ole siitä ylpeä, mutta olenpahan ollut poissa pahanteosta. Minulla on sisäinen kesä.

ovitoivo

myötäarpi

Uusi sana

alkupink

Kolme uutta sanaa

luulokevät

sumuavain

silmäpetturi

Kuusi uutta sanaa 2

ymmärrysmusta

säälikuva

kukkasilta

lähihiiri

oksamusiikki

surukatu

Kuusi uutta sanaa

unikallio

aamusota

tähtiviha

hulluuskynä

ihokissa

syyvalo

Viestiliikenteestä päätellen telepatia toimii. Aina se ei auta.

Noina päivinä jaloissani lojui
pudokkaita, runometsässämme
henkivät salavihkaiset tuulenvirit:
tyynenä, valppaana ja ääneti
runouden hirvi seisoi
kirkkaan äänen lammikossa.

Seamus Heaney: Soran ääniä. Suom. Jyrki Vainonen. WSOY 2007. (Katkelma runosta "Vaellus")

You know it's never been easy

Tiedän toki olevani tunteellinen, mutta aina ei muista kuinka hupsun sentimentaalinen sitä voi olla. Saan siitä muistutuksen, kun televisio näyttää katkelman Peter Gabrielin ja Kate Bushin syleilystä. Laulu on tietysti "Don't Give Up" (josta hienon version ovat esittäneet myös Willie Nelson ja Sinéad O'Connor). En ihan täsmälleen tiedä, mistä laulussa on kyse, mutta se tehoaa minuun niin kuin hyvä runo tehoaa, epäsuoraan, sivusta, vastaansanomattomasti. Olen aivan puolustuskyvytön. There's a place where we belong.

Makukysymys II

Mitä ihmettä? Ne ovat menneet lyhentämään torstaina mainitsemaani Coca-Cola Zeron tv-mainosta. Esimerkiksi pienoistarinassa esiintyvän "sankarin" vastaus ("Both.") puuttuu.

Kolme omakuvaa

Kaupunki jossain, ehkä Venäjällä. Koira juoksee seinäviertä. Se katsoo puoli metriä eteensä, jos tietäisi katsovansa. Kamera seuraa, kamera pysähtyy, koira jatkaa kulkuaan. Koira katoaa kuvasta.


Monokkeli, tai mies ja monokkeli. Katseet, ”joista toiset tulivat suoraan hänen silmästään, toiset monokkelin lävitse”. Proust


Kesä. Katu. Kaupunkitalo. Sisäpiha. Auringonvaloa. Varjoja puiden alla. Ruusuja. Käy sisään. Minä olen se sisäpiha.

Kun yöllä ei ole mitään muuta olkoon tämä

Kun yöllä ei ole mitään muuta olkoon tämä
mitä asiat paljastavat toisistaan, käsien eleet, pieni
mahdollisuus pedata tulevaisuus muutokselle otolliseksi,
sitä vähemmän olen sitä mikä ei vielä ole runoutta,
eikä katsoja voi välttää haluaan kertoa, vesikin,
joku osa siitä, juoksee purosena kivien välissä
rinnettä alas silloinkin kun et katso tai käännä korvaasi
yön pimeintä valoa vasten. Haluat taatusti kuulla tämän.

Uni numero 116 (tuunattu versio)

hän tuossa hänen luokseen matka Aasian ja Hämeen ympäri

Ruusun tuoksun kohtaamisen
välittömät (0,7 ... 10 s),
lyhyen aikavälin (1 ... 2 h),
keskipitkän (1 ... 30 vrk)
ja pitkän aikavälin (1 ... 100 000 v) seuraukset.

Makukysymys

Tällaisten asioiden huomaaminen ei pitäisi kuulua lainkaan toimialaani, mutta täytyy sanoa, että Coca-Cola Zeron televisiomainos on hieno. "Baby, whipped cream or chocolate?" Vastaus tulee heti: "Both." Oh, man.

Yölinnun laulu
ei ole minun
suruni kuva.

Se ei ole kuva,
ei edes suru.
Se liekö laulu vain.

Tilastotietoa

Huomasin juuri, että olen kolmen vuoden aikana perustanut kaikkiaan kymmenkunta erilaista blogia ja julkaissut niissä yhteensä lähes 5 000 kuvaa ja/tai kirjoitusta. Niitä on käyty vilkaisemassa pitkälti toistasataa tuhatta kertaa. Luvut ovat totta kai suhteellisia, mutta olen silti yllättynyt niiden suuruudesta. Se tarkoittaa keskimäärin neljä tai viisi julkaisua per päivä. Määrä ei tietenkään korvaa laatua, mutta se kertoo jos ei muusta niin intohimosta. Tämä on minun tapani, itse asiassa ainut keinoni olla ihmisenä maailmassa, kömpelö vaikkakin vilpitön yritykseni lisätä & jakaa rakkautta.

Erään teinin unelmia

Mä haluun sua lautalattialta.

Onneksi olkoon!

Nuori Voima on tänään jakanut tunnustuspalkintonsa runoillija, suomentaja Leevi Lehdolle. Palkinnon perusteluissa sanotaan, että "Lehdon runojen ja runohankkeiden pioneeriluonteisuus ei pyri valtaamaan huomiota toisilta, vaan pikemminkin härnää kokeilemaan itse." Niinpä.

Posti tuo mukanaan jatkuvasti uusia hienoja kirjoja. Nyt vuorossa Hannu Helin ja Godbuy, jonka syntyä on seurattu blogissa Work in Progress. Näin Hannu (jolle myös kiitos omistuksesta):

olen tulossa
tuolta
matkalla
sinne
tapaamaan
sitä
jota ei voi
sanoin
kuvata

Kesä teoriassa ja kesä käytännössä

Olen uinut sinun syvän päätysi
ja oman syvän päätyni.

Mitä jos nousisimme vedestä
ja riisuisimme uikkarit?

Josefin, omakuva, kesäkuu 2007

joka meidät tekee neljä mutta eniten
ja syksy rikas vanhus lentää lintuja
ja vaikka ikkunoissa luukut suljettu

se estä niitä mieltä kirkuvia lintuja
ja sorsa joka hyvin helposti on unta
talvi tämä näytelmä on näyteltävä

pimeässä joka muuttaa äänet valo
kynttilöissä kahta puolta teitä varten
silmät auki mitään näkemättä sormet

harmiensa koko hidasaskel ole iäistä edessä kukitetut
koni lankuista rynnäkön vesien tuskin veräjät

joudun parissa vaille kiveä lauluni aikaa vaeltavat
mielensä varustukseksi lähti vettä sävelmän

laumana nuoret laajat tarhani pörhöllään huou silti
tanssilaululleni onnekkaat korvansa kalliit

naarmuja pyramidit malliin kirkasta polttaa rakosiin
kuoloton nimi liekki täristää ne tähtiin

lojumassa lyyrastani istunut keihäästä minua joi jo
hanhien tuijotti teet puusta hölmö kuka

rattain vihkoasi tekstisi kirnuta pyörien raiteiltaan
ahtaalla osoitti savea tipuset punattuina

seurue kietoi kielille ruusuja pahastuneena korske
torvin metsässä virtaa riehan pään jekku

Joku kirjoittaa peiliisi.