Asetelmia 52

lasi

kartta

jänis lautanen

nauha

mansikka


Eeva Salo

Asetelmia 51

luu

simpukka vati valkoviini myllynkivi ruukku kulho

kattila

kivi

koru luu

kultavaaka


Tuomas Anhava

Kotona 2

Kotona 1

Asetelmia 50

leipä kruunu jousi

kivi lautanen saavi huntu seppele kenkä raanu peitto

peili sirppi hely risti

mansikka


Marja-Liisa Vartio

Asetelmia 49

kukka lyhty

pähkinä

käpy

kynnet

raudat köysi nuotit

rummut lippu

kirje sauva

kivi

juusto hedelmä

hopearaha keihäs

savisaappaat

ase

vaate

leivos kahvi coca-cola

omenamunkki omena

hopearaha

kirja

grogi kaappi

vaate puku kaappi

hiusneula lyijypaino kivi

froteeliina kylpypyyhe


Paavo Haavikko

Asetelmia 48

kitara nuoli

pikari nuoli malja

valtikka

mantteli

hiili

helmi

köysi sauva

piikkilanka kahvikuppi maljakko

piikkilanka kivi viini siemen


Pentti Holappa

13 533 sanaa

Ensimmäiset satatuhatta merkkiä takana.

Asetelmia 47

siemen

maljakko kukka

kruunu

kahle rumpu naamio siemen

päivänvarjo merimieshattu alabasterimalja


Lassi Nummi

Asetelmia 46

kivi siemen hedelmä kota

reppu leiväntähde tuohilippi

ketju krusifiksi risti

kivi

kivi siipipyörä

siemen pikari malja

kivi

kolikko

kallo

kivi

omena kori


Helvi Juvonen

Ihminen hakee, Google löytää

naiasten paljaat rinnat sotilaille

Oi pojat, miten lie reagoinut se synnyinkaupungistani Porista tullut tiedonhaluinen, joka käytti palvelua nimeltä baanahaku.net ja päätyi (lyöntivirheestä huolimatta tai sen ansiosta) Töllöttimeen?

Kaksi erillistä asiaa

puheloinen

Puolustusvoimain seuraavan komentajan nimi on kaikessa poeettisuudessaan kuin suoraan Avokyyhkyn sivuilta.

Päivän mittaan uutisissa esitetyt pätkät, joissa presidentti Obama vie vaimonsa Michellen tanssiin, ovat intiimeintä mitä olen televisiossa koskaan nähnyt. Yksityinen ja julkinen kohtaavat sykähdyttävällä tavalla. Rohkea viesti maailman silmissä: Katsokaa, rakastan vaimoani.

Tilaisuuden jälkeen

No niin, virkaanastujaisseremoniaa on töllötetty. Tehtävä poikkesi kaikista edellisistä ainakin siinä mielessä, että "lähdettä" oli mahdoton häivyttää. Toisin kuin aiemmin, tästä tietää mitä on katsottu, mitä television ikkunasta on näkynyt. Tulos on kieltämättä aika lattea, mutta olkoon. Mikä minä olen päättämään, mitä töllötän. Jääköön se paikalleen omana, erilaisena itsenään.

In our lifetime

Spektaakkeli Washingtonissa alkaa hetken kuluttua, ja Töllötin on totta kai mukana. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Miten selviän kahdesta tasosta, siitä, mitä kamerat kuvaavat ja siitä, mitä kommentaattorit näkemästään sanovat. Tuloksen näette kello 20, minuutti sen jälkeen kun lähetys on päättynyt.

Asetelmia 45

viulu

aperitif lasi Pernod-absintti ryyppy paperi kello pähkinä kananpaisti ruletti


Lasse Heikkilä

Asetelmia 44

kivi kahvi pulla

kortit raha kahleet

kruunu luu siemen pähkinä lastu

onki savisaappaat kivi mela

naula kynttilä taulu

taulu vaate suti purkki

hattu lapionkahva

reppu naula


Lauri Viita

Asetelmia 43

airo

harava

omena saappaat


Kirsi Kunnas

Asetelmia 42

malja

repalenuttu

santapussi kynttilä


Impi Kauppila

Asetelmia 41

lannevyö

sirppi

peite

kartta


Aila Meriluoto

Asetelmia 40

moottori

siemen jyvä


Juha Mannerkorpi

Asetelmia 39

kala kivi siemen kaulanauha nauhakengät

lautanen avain huilu

peili

kengät

kiikari

malja

kehto nauha vaate teekattila kartta kyyhkyslakka muovikukka sirppi leipänen kello malja arkku lipas kengät näkinkenkä vati ruukku pellinpala säkki pallo lyhty siima paperikenno päivänvarjo otsaripa lehti


Eeva-Liisa Manner

Sarjassamme ällistyttäviä hakuja (ja vielä ällistyttävämpiä löytöjä)

Joku kirjoitti Googlen hakukenttään "iso nenä miehellä" ja päätyi Töllöttimeen (ks. neljäs kappale). Voin kuvitella hakijan ahdistuksen. Tekisi mieli kertoa jolle kulle mitä tapahtui, mutta miten selittää kuulijalle hakusi sisältö?

Asetelmia 38

nukke rusetti

pyssy kivääri

kukka

rypäleet takki

tynnöri

luu kukka

laukku keittoastia uurna kuva

kengät valokuva

kynä

kivi


Anja Vammelvuo

Asetelmia 37

hedelmä

malja

lemmikki kukka jalkineet

esiliina kori


Sirkka Selja

"Sattuman kutsuun on vastattava valppaasti." – Timo Kaitaro (HS 11.1.2009)

Asetelmia 36

kukka

silkkimekko housut nuttu

lukko

kannus

viikate

aura


Eila Kivikk’aho

Asetelmia 35

kone kello

samettihousut

naamio

raha

vahakynttilä hopeapiikki

leipä

leipä viini

mikroskooppi miekka

tarjotin

merta astia

sakset timantti rubiini topaasi koru rasia

kivi

atrain

helmi

käpy moottori haitari

piippu ketju riipus

kilpi

metalliketju

lämpöamppeli tuiju naru

kynä sarana olkitähti

savikuppi

rasia

viitta nuottipaperi

lasi

reppu lyyra

tinatuoppi kristallilasi

sukat pata

kello

peili luumu

raha

haarukka


Miikka Mutanen

Asetelmia 34

kivi kalsarit tyyny

sulka

kylkiluu lintu

yöpaita

puupuhallin munankuori kalanpää sorkkarauta kivi ruohonleikkuri ruumisarkku luu soitinkotelo soitin


Risto Oikarinen

Asetelmia 33

laamapaita lintuhäkki

koho kivi vapa

lehti

teräskärryt

luu takki kirja levy mikroaaltouuni hammas peili vesisaavi appelsiinimehu


Riku Korhonen

Mitä kulttuurista jää jäljelle

Hesarin kulttuuritoimitus luettelee vuoden 2008 elämykset. Kokonaista yksi runoilija mainitaan: Majakovski (jonka elämäkerta ilmestyi suomeksi). Majakovskin edustama hengen vallankumous ei tule puheeksi, sen sijaan Antti Majander käyttää syyllistämisen metodia ja tekee sen varmuuden vuoksi kahteen kertaan: "Samaan aikaan kun Neuvosto-Venäjällä kuollaan nälkään, runoilijamme ostaa Ranskasta auton ainoan todellisen rakastettunsa uudelle kutukumppanille, jolle hän on sairaalloisen mustasukkainen." Avainsana: "runoilijamme".

Asetelmia 32

pussi hedelmä maski puikko näppis hankaimet kanisteri katiska peili huulipuna jäätelö peruna mansikka

pulkanrepale lemmikkikimppu kengät takki pusero kuplamuovi valokuvateos muna kotilo sandaalit

liiketunnistin housut televisio pusero sakset lehti tuuletin pikeepaita radio kirjekuori nuottalapaset viisarit maihinnousukengät

tomaatti pelastusrengas viuhka tärkkikaulus kumilanka rasia lumpeenkukka heliumpallo kaikukoppa

luut olkatoppaukset sermi joulukorvikset hammas irtokarkki peruna strobo pääkallo


Anja Erämaja

Sitä on ilmassa

Tämän päivän Hesarissa Kristina Malmio arvioi Mikaela Sundströmin romaania De vackra kusinerna ja kirjoittaa:

"Romaani kuljettaa neljää kertomusta rinnakkain. Vai pitäisikö sanoa, että tapahtumat tapahtuvat neljällä eri kanavalla?

Palaset, joista kirja koostuu, ovat nimittäin kuin suoraan televisiosta."

Täytyypä tarkistaa, miten romaanin kerronta on toteutettu. Onko sillä mitään yhtäläisyyksiä Töllöttimen kanssa.

Muutama sana eilisestä postista.

Ensimmäisessä kappaleessa ollaan oopperassa, Toscan viime metreillä. Sitä seuraa kuva Luciano Pavarottista, joka on juuri "järkyttänyt itseään" laulamalla aarian Puccinin oopperasta.

Toisessa kappaleessa vieraillaan minuutti Kotikadulla, minkä jälkeen muistellaan Reinikaisen tekemistä. "Väittävät, että television musta on harmaata" on juuri sellaista metaa, johon huomaa törmäävänsä jatkuvasti. Kun ollaan televisiossa, väline on läsnä koko ajan. Siteerattu virke viittaa kohtaukseen, jossa valot yhtäkkiä sammuvat ja tulee täysin pimeää. Miten se tulisi esittää televisiossa? Tekijöiden eli tässä tapauksessa Neil Hardwickin mukaan asia ei ole lainkaan yksinkertainen, sillä pimeä television kuva ei ole musta vaan harmaa. Näin ollen, jotta pimeys saataisiin näyttämään pimeältä eli mustalta, päädyttiin kuvaamaan mustaksi maalattua pintaa, joka sitä paitsi oli valaistava, jotta kamera pystyisi sen tallentamaan. Todellisuus, voi veikkoset, on tarua ihmeellisempää!

Kolmannessa kappaleessa seurataan dokumenttia kapellimestari Esa-Pekka Salosesta. Kerron tämän siksi, että törmäsin jälleen kysymykseen siitä, voiko kertojan tietoisuutta tai läsnäoloa kokonaan häivyttää. Kävimme Esa-Pekan kanssa samaa koulua, mutta ikäerostamme johtuen emme tosiasiassa tunteneet toisiamme. Päätin kuitenkin sijoittaa itseni tähän tavalla tai toisella, aiempaa näkyvämmin. Kun kertojani arvelee, että auton takaikkunasta näkyvä kaupunki on Los Angeles, se olen minä joka arvion esittää. Jäljempänä kerrotaan luokkakuvasta. Ensin kuva on ruudussa kokonaisuudessaan, ja tunnistan siitä oppilaiden keskellä seisovan tutun opettajan. Hetkeä myöhemmin näytetään yksityiskohta, jossa virnuilee teini-ikäinen Esa-Pekka vierellään tyttö, jonka tunnistan Helena "Pentin-tytär" Saarikoskeksi, vaikka hänen nimeään ei dokumentissa mainita. En siis malttanut sivuuttaa tilaisuutta saada tekstiin hiukan kirjallista lisäarvoa. Tuota lisäarvoa tuli myös mainitsemastani Laurista eli tulevasta runoilijasta Lauri Otonkoskesta, joka hänkin oli Esa-Pekan luokkatoveri ja siten varmastikin seisoi samassa luokkakuvassa, vaikken hänen hahmoaan siitä ehtinytkään tunnistaa. Laurikaan ei tullut koulussa sen kummemmin tutuksi, toisin kuin hänen isoveljensä Timo, joka puolestaan oli minun luokkatoverini.

Asetelmia 31

kengännauhat piippu solmio puvuntakki neula viini kirja omena lautanen sateenvarjo siemen korttitalo peili kone

hiilipaperi kirjoituskone

kone häkki

piippu


Juhana Vähänen

Sormieni luut ihoo,
koko ajan.

Asetelmia 30

tuulikello kuutio peili hammastahna pyykkinaru henkselit

pikkukivi peili viipperä

samettilakana keila peili värinappi kuulosuojain pullo magneetti luottokortti passi luokkakuva matto kello poplari huppari patsas

jääpala tilkkutavara peililasi


Olli Sinivaara

Kappas

Töllötin – nyt myös Nokturnossa.

Asetelmia 29

paperi paletti luu piikkarit viulu

hopeasormus

peili luukampa hiuslakka instrumentti

päivänkakkara

kaarnavene peili pinni kätkyt airot


Vilja-Tuulia Huotarinen

Töllötin on auki

Kolmas vuosiprojektini on alkanut. Blogin nimi on Töllötin.

Edit: Kun et tiedä mitä tehdä, luota sattumaan. Miten teksti, tässä tapauksessa projekti, mahdollisesti tuleva kirja, mikä lie, miten se tulisi aloittaa? Saman kysymyksen eteen jouduin tehdessäni Varjofinlandiaa, Mitä ehkää ja Così fan tuttea. Kaikkien kolmen kohdalla avauslause pomppasi esiin kuin itsestään, heti ensi metreillä. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa sen tarjosi kone, tuosta noin, sattuman arpomana. Tänään, heti vuoden vaihduttua, ryhdyin tarkkailemaan mitä töllöttimestä tulee. Ja kuinka ollakaan, alta minuutin ruutuun rävähti repliikki: "Joku taisi unohtaa vuorosanansa." Siinä se! Olin miettinyt pitkään, mitä teen repliikeille. Kuuluvatko ne siihen, mitä televisiosta "tulee"? Totta kai kuuluvat, mutta miten "kertojani" tulisi niihin suhtautumaan? (Nyt arvelen, että tuo avauslause tulee olemaan ainoa, jonka merkitsen sitaatiksi; muut repliikit kätken proosan sekaan sellaisenaan.) Niin, ja tulisiko kertojani olemaan kaikkitietävä, sellainen että hän tietäisi jokaisen mielenliikkeet? Vai tulisiko hän tarkkailemaan ihmisiä kuin behavioristi, vain ulkoiseen pitäytyen? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin jokainen prosaisti joutuu vastaamaan etukäteen, mutta minulla ei ole sellaista ylellisyyttä. Joudun tai saan tehdä niin kuin parhaaksi katson. Saa nähdä.