nyttässä

Ihmisen, sinisimmän
Espanjan, synnyn
syvimmässä syyssä
risti on riekale.

Harry's blog.

Sextus Prop.

harmiensa koko hidasaskel ole iäistä edessä kukitetut
koni lankuista rynnäkön vesien tuskin veräjät

joudun parissa vaille kiveä lauluni aikaa vaeltavat
mielensä varustukseksi lähti vettä sävelmän

laumana nuoret laajat tarhani pörhöllään huou silti
tanssilaululleni onnekkaat korvansa kalliit

naarmuja pyramidit malliin kirkasta polttaa rakosiin
kuoloton nimi liekki täristää ne tähtiin

lojumassa lyyrastani istunut keihäästä minua joi jo
hanhien tuijotti teet puusta hölmö kuka

rattain vihkoasi tekstisi kirnuta pyörien raiteiltaan
ahtaalla osoitti savea tipuset punattuina

seurue kietoi kielille ruusuja pahastuneena korske
torvin metsässä virtaa riehan pään jekku

Perttilassiloidenkinko?

"Hupaisaa on, että yksi mies, arkkiavantgardisti Marcel Duchamp (1887-1968) seikkailee kaikkien ajatuksissa."

Irmeli Hautamäki teoksessa Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus (Gaudeamus)

Yleistä makua vastaan, kaikkien hyväksi (HS 25. 11. 2007)

Hän tämän hengityksensä kanssa,
joka ei itseään ajattele, on
koko ajan, ajan.

Häpeä ei ruutu,
viha ei raita,
pelko ei pilkku,
suru ei piste.

Siinähän ne tärkeimmät

saak kole riet tytä syyp pyhi
suit ikin kans ihai luom eron
till aavi here menä koht ajal
muok seru keil taun mokk aali
teek tasi unus sele inet pärä
kirk kava tall ehki nous kive
taar meis nuok kaan mois tura
tunk kami liis tyrö mölt tävi
puon nili imas seli kars mali
tiim erus gimi lant reem atti
enit kubi leis sena suok laso
mier kefa juop pero dirk telu
huis lina kaat sewa huri juki
pääs tinä sahu nihu vira tery
alis viir kehy task novu liis
tegu neus jaub raip kuih naar

"The idea of authorship will change and become more of a process than a product."

Ben Vershbow in "The Future of Reading" by Steven Levy (Newsweek Nov 26, 2007 Issue)

Rakkauden kaupunki

Tutkittiin Turkua rakkauden tapahtumapaikkana, ytimen
muodostivat yksittäisten kaupunkilaisten välillä tapahtuneet
kohtaamiset ja keskustelut, tavoitteena kerätä kokemuksia
ja muistoja siitä, missä paikoissa Turussa on koettu
rakkautta, liikuin kaupungilla ikään kuin turistin roolissa,
Turun kartta käsissäni, otin katsekontaktin johonkin
ihmiseen ja kysyin, hei, voisitko auttaa minua, tämä
aloitti kohtaamisen, näytin karttaa, kysyin, missä
Turussa voi löytää rakkautta ja pyysin näyttämään paikan
kartalta, miten rakkautta voi löytää ja mitä rakkaus on,
työstin keräämästäni materiaalista kartan, jossa esiteltiin
rakkauden paikkoja, puhuin koko ajan rakkaudesta,
en siis Turusta, heti alussa pyysin ihmisiä etsimään
rakkauden merkkejä matkan varrelta, minulla oli käsitys
siitä, että voisin toimia hyväntekijänä, ajattelin, että laitan
positiivisen ajatteluprosessin liikkeelle, toivoin jopa,
että rakkaus Turussa lisääntyy, odotin, että kohtaamiset
etenevät omalla painollaan, kevyesti ja luonnollisesti,
odotin, että ihmiset haluavat keskustella rakkaudesta,
uskoin, että ymmärrämme toisiamme ja puhumme
asiasta, joka on kaikille yhteinen ja universaali, ajattelin,
että jokaisella ihmisellä on kokemuksia rakkaudesta
ja että kaikki haluavat puhua siitä, koska rakkaushan on
niin ihana asia, hän tutki karttaa ja minä utelin hänen
kokemuksiaan, mistä Turussa voi löytää rakkautta,
hän alkoi kertoa omasta elämästään ja omalle kohdalleen
sattuneesta rakkauden päättymisestä avoimesti, mietin,
mitä minun pitää sanoa, pitääkö lohduttaa vai olla
hiljaa ja kuunnella, kerroin omasta tilanteestani, joka oli
erilainen, sanoin, että uskon rakkauteen, suhde muuttui
henkilökohtaiseksi, minun oli suostuttava olemaan
nyt-hetkessä, kuunneltava ja puhuttava omista ajatuksistani,
ihmiset sanoivat, että eivät tiedä rakkaudesta mitään,
sinun kokemuksesi minusta on näkymätön minulle,
ja minun kokemukseni sinusta on näkymätön sinulle,
en voi kokea sinun kokemuksiasi, sinä et voi kokea minun
kokemuksiani, ihminen tarvitsee Sinää tullakseen Minäksi,
Rakkauden kaupungin haasteet käänsivät etsinnän
takaisin itseeni, en voi kohdata toista, jos en ole itse läsnä.

Lähde: Marja Kangas: Sinä ja Minä ja kohtaamisen nautinto. Synteesi 3/2007. Ks. myös Rakkauden kaupunki.

Matti Tiisala

1955—2007

Kaksi potenssiin kymmenen

Uusin kirjani Avokyyhky, lattiaheroiini on sitten maailmalla. Teos koostuu 1024:sta viime kesänä kirjoittamastani yhdyssanasta ja se on omistettu runoilijaystäville, aikalaisilleni.

Samaan aikaan ilmestyy Jonimatti Joutsijärven odotettu esikoiskokoelma Tule on minun nimeni. Kustantajamme ntamon mukaan kyseessä on "tuntevan ruumiin puhetta kaltaiselleen tuntemattomalle". Onneksi olkoon, hyvä ystävä!

PS. Nyt jo ilmenneen kysynnän johdosta ilmoitan, että kirjaa sopii tilata myös suoraan minulta. Siinä tapauksessa joudun tosin lisäämään hintaan lähettämisestä kertyvät postimaksut.

Vaella luu sydämesi perässä,
pimeä on pitkä varjo,
vain ajalta on muisti loppu.

Vaikutti siltä, että lämpöä syntyi.
Vaikka hän kuinka pyrki tavoittamaan.
Jos tarkastelet sitä, mistä koostut.
Hän ei enää ole todella.

Kun aine syttyy tuleen, mitä.
Sinun vanhempasi, yhteiskuntasi, kulttuurisi, uskontosi.
Se on aika, jolloin tässä.
Luonto ei kuitenkaan toki kadonnut.

Aristoteles on esittänyt, että on.
Muisto on yhä todistuksena tästä.
Jos vaatimuksiin vastataan, tietokone sallii.
Kysymys oli taiteilijan tästä maailmasta.

Usein käy niin, että elämän.
Jokainen asia, johon olet kiintynyt.
Hänestä tuntuu tavattoman vastenmieliseltä luopua.
Maailma oli kuitenkin edelleen Jumalan.

Sattuma nimittäin ohjaa sekä tiedettä.
Silloin sinun on helppo luopua.
Päiväkirja on kaikkea muuta kuin.
Suureen kokonaisuuteen sisältyi niin ajallinen.

Kahden ja puolen tunnin kuluttua.
Tulet havaitsemaan, miten totta on.
Kaipuu kumpusi rakkaudesta, se oli.
Se on yhä kulkukelpoinen tie.

It's All Right, Ma

Olen nyt vuorokauden miettinyt Sopranosin viimeisen osan viimeistä kohtausta ja tullut siihen tulokseen, että kohtauksen päätöskuva — pysäytetty ruutu isä Tonyn hämmentyneistä kasvoista — sallii myös sen tulkinnan, että siihen päättyivät hänen maalliset murheensa.

"Being off the subject means often being on the subject." — Jackson Mac Low

Huoneet joissa olen nukahtanut
ja vuoroin nukahtanut.

Koti maailmassa jatkuu,
yöt tekemättä.

Muodostaa. Muodostan. Hmm.
Mitä tapahtuu?

Uusi tekniikka levisi nopeasti Hollannista.
Jos kaikki toiveesi täyttyvät, olet.
Tämä tiheä pilvi on nimittäin.
Hän ei etene kohti varmempaa.

En milloinkaan kaupunkiin tullessani katso.
Ajattele jotakuta, joka ei tohdi.
Hän ei löydä kaunista kieltä.
Linssin tuli olla mahdollisimman puhdas.

Siinä sinulla on kuva itsestäsi.
Jos sen voisi tehdä, olen.
”Minän” korvaava ”Hän” on kirjailijan.
Sieltä sai alkunsa myös todellinen.

Suu makein tällä puolen unen kuvia
toisen silmässä valoisia olentoja

piirtää ihon reunasta toisen niskan
sormessa teiden pää tuntuvi hiljaa

piste aikaa vailla minua ole tässä
emme koskaan näy täysin pimeässä

Tässä työssä hän hyödynsi ymmärrystään.
Vain nimi viime kädessä osoittaa.
Vai osaatko kuvata valoa ihmisille.
Jos sen voisi tehdä, olen.

Ymmärrä oma pimeytesi, niin se.
Niinpä niitä onkin syytä vilkaista.
Tätä tointa varten hän tarvitsi.
Olla jonkin kuva on samuuden.

Ihmiset olivat tästedes myös osa.
Tulet onnelliseksi, jos pystyt muuttamaan.
Annan tuolle lakkaamattomalle puheelle päätöksen.
Se kehittää hilpeyttä ilman päihtymystä.

Hänelle sopi puhua ja kirjoittaa.
Kuvat voivat sen sijaan olla.
Niinpä myös ihmismielen rakentamien merkitysten.
Onnen etsiminen ulkopuolellasi olevasta maailmasta.

Kyse ei ole kiellon voimasta.
Perille emme ole vielä päässeet.
Ei maailma eivätkä sen paremmin.
Huomaatko, että voisit muuttaa kaiken.

Valo oli jotain tavoittamatonta, käsin.
Mutta sen lukija astuu alueelle.
Jos haluaa nähdä tarkemmin, mihin.
Teos on päätös, joka ajaa.

"Maria gör mig glad."

Läpinäkyvä suistaan

näkymätön puhe,

niin toisessa kiinni.

Imeskelty. Makea. Tyhjä.

"Kokeellinen runous on runouden paskaduunia. Jos sitä ei luoda, ei synny hyvin meheviä hedelmiäkään." — Henriikka Tavi

Olet aika ajoin onnellinen huomaamatta.
Se kehittää hilpeyttä ilman päihtymystä.
Se sanoo yhden ainoan asian.
Vain nimi viime kädessä osoittaa.

Usein käy niin, että elämän.
Jos näkisit niiden läpi, havaitsisit.
Se jonka elämä on riippuvainen.
Nimi takaa, että kuva on.

Vaikutti siltä, että lämpöä syntyi.
Tuhlaat valtavasti energiaa yrittäessäsi muuttaa.
Sitä ei voi todentaa, totuus.
Kuvissa sinänsä ei voinut olla.

Esi-merkillistä

Henriikalle, vuoden esikoisteoksesta palkitulle runoilijalle, kaikki se onni joka hänelle ja hänen runoilleen kuuluu!

Reilu meininki

Suomen Tietotoimiston uutisia:

Plagiarismia eli toisten tekemien tekstien luvatonta lainaamista voidaan vähentää tietokoneiden avulla. Tunnistusohjelmistoilla voidaan löytää kopioituja tekstinpalasia elektronisesta aineistosta. Ohjelmistojen avulla voidaan esimerkiksi paljastaa kopiointitapauksia opiskelijoiden harjoitustöistä, toteaa filosofian tohtori Maxim Mozgovoy tuoreessa väitöskirjassaan.

Tutkimusten mukaan opiskelijat myös tiedostavat plagiarismin paremmin tietäessään, että käytössä on tällaisia tunnistustyökaluja. Ohjelmat auttavat näin opettajaa myös luomaan kurssille reilun ilmapiirin, Mozgovoy sanoo.

Esimerkiksi tekstin esikäsittelymenetelmä auttaa torjumaan yksinkertaisia kopioinnin piilotusyrityksiä, kuten tekstin mukaelmia ja sanojen korvaamista synonyymeillä. Plagiarismia voidaan tunnistaa myös tietokoneohjelmista, vaikka kopioitua ohjelmaa olisikin muokattu huomattavasti.

Väitöskirja tarkastettiin keskiviikkona Joensuun yliopistossa. Maxim Mozgovoy on valmistunut filosofian tohtoriksi Pietarin yliopistosta vuonna 2006 ja työskentelee tutkijana Joensuun yliopistossa.

Tämähän menee kiinnostavaksi. Miten minun nyt käy ja muiden sitaattitekniikkaa käyttävien runoilijoiden? Varsinkin kun kopioinnin piilotusyrityksetkin, kuten mukaelmien ja synonyymien käyttö, on tehty turhiksi?

No, en ole asiasta oikeasti huolissani, päin vastoin. Tästä voi seurata jotain oikeasti jännittävää. Sitä paitsi Mozgovoy on itsekin jonkin sortin runoilija.

Mikään tienviitta ei osoita siihen.
Mutta sinut on ohjelmoitu olemaan.
Tietyllä hetkellä olosuhteet – siis historia.
Ulkoinen samankaltaisuus ei näin ollen.

Tämä ja amerikkalaisten kasvava antipatia.
Elämässäsi ei ole ainuttakaan hetkeä.
Henki tahtoo saavuttaa täyttymyksensä yhdessä.
Ihmisen ulkoisella olemuksella ei ole.

Hänelle sopi puhua ja kirjoittaa.
Tämän vuoksi hän tuli pohtineeksi.
Kuinka sitten on mahdollista tietää.
Syy siihen, että olet onneton.

Etteivät runot loppuisi vielä

Sade hedelmiä kassillinen
mielialan murtovesiä
laskee hampaat siivillä
käy ranskalaiset sormenpäät.

Lääke tuskailevi rakkautta
rakkaus ainuata lääkettä
miehiä naisten liittymällä
viini jolla ompi taivaan voimat.

Ota pois nämä värit silmien
kuivan sään piirissä talvi
on tuleva lähteäkseen taas
ja minä toivon sille kevättä.

Tuoli näyttää yksinäiseltä, minä annan sille minuutin.
Ilma lähtee keuhkoista, huokaus ei tule mistään.

pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara pisara

Niinpä tuntuu oudolta tehdä ero.
Sen käytäntöjä sovelletaan lähes kaikkiin.
Mikä pahempaa, ihmiset on aivopesty.
Viikkokausiin en ole lausunut sanaakaan.

Huomaatko, että voisit muuttaa kaiken.
Pohjoiseen kuvat eivät olleet levinneet.
Teoksen kirjoittava henkilö pannaan syrjään.
Niinpä niitä onkin syytä vilkaista.

Et voi olla onnellinen ilman.
Hänen tietämättömyytensä suojelee ja huvittaa.
Olla jonkin kuva on samuuden.
Tarkkuus tai karkeus, jolla koje.

Ohjelmointisi on niin voimakas ja.
Kun tämä ajallinen ero katoaa.
Kaikki elävä ja kaikki se.
Sen minkä hän on lopettanut.

Palatkaamme siis alkuun, sillä alussa.
Tämä epäilys painaa raskaasti Rilkeä.
Pienten kysymysten politiikka voi aluksi.
Mutta luonnon väkivallan hämmästyttävä ominaisuus.

Mikä voisi olla se henkisyys.
Kärsit nähdessäsi muiden saavuttavan sen.
Impulssi etenee aivoihin ja vaikuttaa.
Mutta tätä askelta en voi.

Jos maailmaan ei kohdistuisi valoa.
Silloin se lakkaa olemasta se.
Kuvittele nyt luopuvasi kaikista yrityksistä.
Siksi kaikki, mitä keskusteltaessakin tapahtuu.

Ne, jotka eivät antaudu, välttävät.
Pienetkin muutokset voivat syöstä ne.
Taiteilija tuntee, miten se taipuu.
Se estää minua edelleenkään näkemästä.

Mutta hiljaisuus tai tyhjä musta.
Kirja on salaperäinen, sillä se.
Niin kuin tiedät, sen jälkeen.
Vain havainnot ja kokeet voivat.

Silloin voisimme kuvitella, että meille.
Sana ikoni tulee kreikankielisestä sanasta.
Mutta samalla tavalla kuin tekonsa.
Miten järjetöntä on vaatia toista.

Tämän vuoden kuudes Parnasso on maailmalla.

Kun kattolamppu sytytetään pimeässä huoneessa.
Ajattele nyt itseäsi, kun joku.
Käsitys väreistä säveliin verrattavina sointuina.
Käyn kohti kuolemaa, joka on.

Valosta juontuvaa voimaa voidaan hyödyntää.
Krokotiili ja tiikeri eivät ole.
Tämä tilanne on ehkä epätoivo.
Tällöin perustaso muuttuu erilaisiksi värähtelyiksi.

Joskus muodot kypsyivät hänen mielessään.
Siitä syystä käsitys on muuri.
Mutta ihmisen arkimaailman ilmiöistä suurin.
Jos kuolema sattuisi valitulla hetkellä.

“Beckett is the poet I want to be”

limint


typo found in Tom Beckett à Cambridge: Eros and Exigesis by Geof Huth

Lucida 1

nczxlnckklzxjckcjkjxckxjckcjcxzcjjikjczjvlzxjcvkzxjvizxjc
ijvifjvzxfljvzjvizxjclvjzxcikjvilzxjvizxjlö.vjizxcjvzlxjc
vizjxilcjvizxcjvlxlcvjkzxcjilvjzxijvifzijcvjkzxjckljvkjvk
lzxcjvzxckvjxckjvkzlvljlzxcjvizjjxivjifjvzxiljvicjvilxnzc

jkjkxjczxkvkxcjvkzxcvcxkjvzxcvkjcvxzkjjzxczjkcjckijsikdjl

nczxlnckklzxjckcjkjxckxjckcjcxzcjjikjczjvlzxjcvkzxjvizxjc
ijvifjvzxfljvzjvizxjclvjzxcikjvilzxjvizxjlö.vjizxcjvzlxjc
vizjxilcjvizxcjvlxlcvjkzxcjilvjzxijvifzijcvjkzxjckljvkjvk
lzxcjvzxckvjxckjvkzlvljlzxcjvizjjxivjifjvzxiljvicjvilxnzc

jkjkxjczxkvkxcjvkzxcvcxkjvzxcvkjcvxzkjjzxczjkcjckijsikdjl

nczxlnckklzxjckcjkjxckxjckcjcxzcjjikjczjvlzxjcvkzxjvizxjc
ijvifjvzxfljvzjvizxjclvjzxcikjvilzxjvizxjlö.vjizxcjvzlxjc
vizjxilcjvizxcjvlxlcvjkzxcjilvjzxijvifzijcvjkzxjckljvkjvk
lzxcjvzxckvjxckjvkzlvljlzxcjvizjjxivjifjvzxiljvicjvilxnzc

jkjkxjczxkvkxcjvkzxcvcxkjvzxcvkjcvxzkjjzxczjkcjckijsikdjl

nczxlnckklzxjckcjkjxckxjckcjcxzcjjikjczjvlzxjcvkzxjvizxjc
ijvifjvzxfljvzjvizxjclvjzxcikjvilzxjvizxjlö.vjizxcjvzlxjc
vizjxilcjvizxcjvlxlcvjkzxcjilvjzxijvifzijcvjkzxjckljvkjvk
lzxcjvzxckvjxckjvkzlvljlzxcjvizjjxivjifjvzxiljvicjvilxnzc

jkjkxjczxkvkxcjvkzxcvcxkjvzxcvkjcvxzkjjzxczjkcjckijsikdjl

nczxlnckklzxjckcjkjxckxjckcjcxzcjjikjczjvlzxjcvkzxjvizxjc
ijvifjvzxfljvzjvizxjclvjzxcikjvilzxjvizxjlö.vjizxcjvzlxjc
vizjxilcjvizxcjvlxlcvjkzxcjilvjzxijvifzijcvjkzxjckljvkjvk
lzxcjvzxckvjxckjvkzlvljlzxcjvizjjxivjifjvzxiljvicjvilxnzc

läpinäkyvä yö läpipimeään veteen

Reading Tom Beckett (marquee version)

bump lump dough poetry wake sleep part city kill sex irony directory answer question fact pizza difference opposition smell sweet stare clone trance music frame blend bleach perception return back speed conception reception inside church scripture string constellation intersection answer question attention hand draw look body respect burden confusion allegory fuel

loop line face crotch reception theory puddle window cut moth crumb climate dough noun poetry face avoidance spot poetics door perception verb burden confusion difference zucchini catch time want reconciliation remark line poem allegory fuel pain window cut draw look paddle poetry pornography telephone reality head door draw look paddle loop line poem

mate consequence suck tongue speak care note attention city kill care caution approach inclusion image feel burden confusion difference dough noun poetry mitt sex ash mouth speak cut penis fuzz show face crotch cum opposition separation catch constellation intersection want want pain window cut blend bleach reconciliation tongue ash time want inclusion

consequence suck dough noun line poem sleep eye reception theory puddle fact pizza frame blend bleach line poem hand draw poem shudder caution approach avoidance zombie incident shadow incident shadow map squirrel fur clone mirror image feel speed feel solid door perception hand draw look inclusion image dog mate

Runoutta, runoutta, enemmän runoutta

Tänään alkaa Varsinais-Suomen Runoviikko. Ohjelmasta nostan esiin Tuli&Savun runoillan, joka järjestetään ravintola Kertussa perjantaina 9. marraskuuta klo 20 lähtien. Ohjelmassa on musiikilla maustettu runoklubi, jossa esiintyvät Miia Toivio, Henriikka Tavi, Karri Kokko ja Anni Sumari sekä Ville-Juhani Sutinen ja Hannu Helin runodialogeineen. Lisäksi kuullaan Kari Rainerannan ”Pohojalaane rakeria seittemähä minuuttii" Anu Neuvosen (piano) säestämänä.

Mitä kauemmin elät tämän vääristyneen.
Sen luulee kuulevansa ja tavoittavansa.
Mikä täsmälleen ottaen on Marsin.
Se saattoi olla myös performanssi.

Jonkin agentin täytyy viedä tietoa.
Jos haluan todella saada kosketuksen.
Tällainen hetki olisi mysteerien kipinä.
Väri on siis aina suhteellinen.

Kuun pinta ei ole sileä.
Katsele sitä kokonaisuudessaan pitkän aikaa.
Mikään ei muistuta vähemmän romaania.
Valo häntä piinaa, joka ääni.

Kuvittele, että sinulla on sellainen.
Edes valintaa ei ole sallittu.
Emme esimerkiksi oleta, että tuolit.
Siksi kirjallisuuden ”oikeus sanoa kaikki”.

Katkerasta mausta ovat vastuussa atomit.
Luonteeltaan ne ovat sanastoon kohdistuvia.
Ihmiset, joille musiikki on vierasta.
Jos etsit elämää, tässä on.

Tämän toiminnan tapahtumapaikkana oli kirjallisuus.
Mikään siinä ei ole etukäteen.
Mutta oli avaruus sitten hetken.
Se johtaisi sinut vain ihastumiseen.

Mutta maailmassa nyt vain sattuu.
Hugo Ballin tapauksessa romanttisena lohtuna.
Sattuma on kuolema, ja kuolettava.
Se on ahneuden ja kunnianhimon.

Asia, jota ei vielä ole.
Ei siis kannata käyttää voimia.
Jos joku etsisi esimerkiksi saksia.
Tutkijoiden laatimia, usein hankalasti limittäisiä.

Ensin kerrotaan, miten ”ulkona sataa”.
Taivaalle katsoessamme emme myöskään näe.
Siitä syystä ongelma ei ole.
Tällä tavalla yöstä, joka on.