Tom Beckettiä lukiessa

Runouslehti Otoliths on julkaissut kuudennen numeronsa. Mukana on myös nöyrin palvelijanne yhdeksällä valokuvalla sarjasta Reading Tom Beckett.

särkyneet kädet mutta mihin minä runoni jätän
nuoremmille jos kuu käy kuolaamassa sinua joka yö

tai kuu hänen käsistään
yhtään sen vaarallisempi

jos varjostavat toisiaan omena
päärynä ja omena

Asiat tarvitsevat sanojansa,
työntävät ja vetävät,
ei usko hänkään näkevänsä mitään
muistelematta sille nimeä:

meidän syytä tutkia veneenne
on veneesi.

koko ajan muistettava sanat musteelle tai ihmiselle
ihmiseltä, enemmän saa sanotuksi kun ei pysy asiassa

Sanotko vielä kerran nimesi.
Kun minä lasken tavuja, siivet lentävät.

Nykyhetki jatkuu ja se on ihanaa,
niin kuin joku olisi maalannut sen.
Hänen alaston toivonsa, se on luultavasti silta.

ja meidän on kieltäydyttävä rakkaudesta
koko sen ajan jonka sitä etsimme

Tämän kaiken ohi me kuljimme kunnes tulimme suuremmalle ovelle johon Gertrude Stein koputti ja Picasso avasi ja me astuimme sisään.

1010-1017

haluomena

rakkaudenpreesens

ilo-onni

värinäautuas

kielitila

ajatteluhyväily

ihastustahto

päiväihana


Urakka on valmis eli koossa on yhteensä 1024 "uutta" yhdyssanaa. Viimeisen päivän sadosta tuli vähän hempeänoloista, mutta rakkautta manatessa kaikki keinot lienevät sallittuja. Mitähän seuraavaksi?

Antaa jopa itselleni armoa,
uskallanko suostua.
Kyllä se on kiitos siinä kun sä oot siinä.

Ihaninta kutinaa

Toista sisäisesti
ulkoisesti toista
rakkautta ohuelti
kunhan rakkautta

Hetken huumassa

Silmäsi eivät käteni.

Ne ovat katsovat.

Hyväilysi parannus.

Rakastus vain sana.

Löydä Parisi.

Aika mennä kuluttaa.

Olen elämäisillä.

Kuolema leikitytti.

Multa mitään ei.

Kaik on ihan kaik.

Olen tuoksuu.

Tulisit.


Mitähän lienen ajatellut julkaistessani tämän jotakuinkin tasan vuosi sitten. Oli miten oli, sen jälkeen pidin jostain syystä viikon taukoa. Saattoi tehdä hyvää, saattaisi tehdä nytkin.

678-682

säälihistoria

preeriapuolue

rauhasärky

ammusnaiivi

kupla-aplodit

Sydän vailla täyttä
ymmärrystä,
mene pimeään ja tee
niin kuin valo.

Mene niin pitkälle
kuin ikinä pääset,
äläkä kysele
mitään itsellesi.

561 & 573

jälkiminä

kävelyhevonen

Salakuunneltua

”Sanovat että vanhetessaan tulee lapseksi jälleen.”

”Kuinka niin?”

”No, esimerkiksi siinä mielessä, että aktiivinen seksielämä ensin hiljenee ja taantuu vähitellen haaveiden asteelle.”

”Missäs vaiheessa tunnet itse olevasi?”

”Kun saisi koittaa edes päältä.”

Hengittää yksin
ilonsa pimeässä.

513 & 525

ihohämärä

ohisarastus

Ostaisitko kirjasi näkemättä niitä?

Kysymys esitetään tänään HS:n kulttuurisivuilla, Leevi Lehdon uutta kustantamoa esittelevän uutisen perässä (koko teksti täällä). Oma vastaukseni.

Dialogi

"Kuulet siis vain hiljaisuuden?"

"Melkein aina."

Numerot 497-500

vesimosaiikki

tomuaika

osaruoho

tavulämmin


Uusia yhdyssanoja on nyt koossa tasan viisisataa. Aikaa niiden tekemiseen on kulunut neljä viikkoa. Päivänsä ja yönsä voisi kuluttaa paremminkin, toisaalta 25 uutta syntyy helposti varttitunnissa. Ajattelin tehdä toisen mokoman lisää ja siihen vielä 24 kpl päälle, yhteensä kaksi potenssiin kymmenen.

Olen merkinnyt aikaansaannokseni "uusiksi sanoiksi", mutta voiko tällä tavoin tuotettua yhdyssanaa kutsua uudeksi? Ehkä pitäisi puhua kokonaan uusien asioiden luomisesta. Olivatko "tomuaika" tai "tavulämmin" olemassa ennen niiden nimeämistä?

(AAMULLA)
Valo viettää päivät Italian maassa,
(ILLALLA)
ja rakkaudella on ihmisen muoto.

unikivi

lainatuuli

kuuveitsi

muistirumpu

Miksi nukkua, läpinäkyvät lääkkeet,
muistutus käsistä enemmän kuin kuvittelu
antaa periksi, vedellä elävä kauneus,
värit jotka jatkuvat numeron tarkkuudella,
lievittää kipua ja on imeytyvä hetken
tai kahden kuluessa, nyt ja muistaakseni
kaiken tai edes vähän hulluutta.

Alkuillasta, hetkeä ennen uutisia

menokärsimys

parityhjyys

myötäsilmä

sinikimppu

täyssydän

yökuuro

Lomatavaraa

Pienen lomatauon jälkeen sitä miettii, ei kovin huolestuneena mutta kumminkin, vieläkö sitä taitaa kirjoittaa runoa, siis muutakin kuin uusia yhdyssanoja, täyttää maailmaa asioilla joita ei aivan ole mutta voisi olla. Tämä syntyi eilen ja tänään, saa nähdä mihin tällainen alku johtaa, jos mihinkään ja onko ylipäänsä tarvis.

Äänet äsken jotka vielä nälän puutteessa
rakkautta hakivat, niin kuin leijona
pelkoaan tai keväistä päivää nyt tai kerran.
Eri kivut, sama haava, pakko nähdä
jotain jonka voisi sanoa tehneensä todella,
olemme vanhoja, jos puhummekin
kanelista, surutta, unista tai unten aikana.

Hän

Jarmo Papinniemi kirjoittaa muotokuvan Leevi Lehdosta tänään ilmestyvässä Suomen Kuvalehdessä 27/2007.

PS. Teksti on luettevissa myös Leevin blogista. Linkkivinkit löytyvät SK netistä.

Kenny G interview

Kasa viittaa UbuWebin perustajan Kenneth Goldsmithin haastatteluun Archinetissä. Nopea vilkaisu saa kiinnostukseni heräämään ja laajan tekstin viimeinen kappale varmistaa, että luvassa on paljon kiintoisaa luettavaa. Näin Kenny Googlen ja kumppaneiden aikomuksesta siirtää maailmankirjallisuus verkkoon:

Google scanning books? There's ulterior motives there man. It's sort of cool, but it's sort of not. I mean they're not doing it to benefit humanity. They're not practicing utopian politics. And I think the publishers have every right to be suspicious. You know, this is a huge corporation; they've got something else in mind. And again it's that other scale of economy that doesn't have anything to do with us really. And believe they ain't going to be scanning books that were produced in editions of one hundred that make absolutely no sense--guarantee! They ain't going to be scanning little books of Lyn Hejinian language poetry--I guarantee it.

Miettii kummassa
näkee enemmän harhoja
missä kaikkea on
vai missä ei mitään ole.

Kukka kaikille, makea minulle

Kotona taas

Korkealla vuoristossa voi huomata joutuneensa tilanteeseen, josta ei ole ainuttakaan miellyttävää ulospääsyä. Et nauti olostasi juuri nyt, mutta et halua palata myöskään taaksepäin, sillä edeltävä jyrkkä nousu muuttuisi jyrkäksi alamäeksi. Sitä paitsi, miten tehdä täyskäännös tiellä, joka on vain kärrypolun levyinen ja jota pitkin kaikki muut kulkevat yhteen suuntaan? Edessä olevasta ei tiedä. Siellä on odotettavissa vähintään samanveroinen jyrkkä lasku seuraavaan laaksoon, toisaalta nousu voi jatkua vielä pitkäänkin.

Itsensä voi kohdata oudoissa paikoissa, monella tavalla.

Sentään jotain hauskaakin kotiintuomisina, tässä tapauksessa uusi sana: Batman on ruotsiksi Läderlappen, nahkalappu. No, parempi sekin kuin joku väännös sanasta fladdermus.