Runoilijat sekaisin

Akin or uproar.
Our rip anorak.

Aha! OK! OK! A VIP VA.
Aha! Ava OK OK VIP.

OK initiate sparks.
It spikiest anorak.

Stark auk kirk.
Ask kraut kirk.

On insane neat.
An inane notes.

An eminent menu.
Tune in mean men.

I'm an am nuke kit.
Make, I'm akin nut.

Ravish insanely.
In vainly shares.

Jesus! In an ovation.
Join envious Satan.

OK irk OK irk rank he.
OK khaki kink error.

Ha Ha! June 'n' a van.
Aha! Java nun hen.

Barmy geek girl.
Irk beggarly me.

Sip jail pain.
I jail pin sap.


Ketkä lymyävät anagrammien takana? Ensimmäiselle kaikki oikein saaneelle runokirjapalkinto.

"Akin or uproar."

"I ails in I am a sin."

"Adapt to ultima thule."

"Punitive, kinky, heathier dusk."

"Thrive Okay Okay a nihility."

Saa
sormilleen.

Tekee nousut ja laskut
yhtä pitkiksi.

Pimeässä olet yksin
marja suussa.

Katala
on matala
alla ja alla.

Remembering DFW

"Finite Jest"
Editors and writers remember David Foster Wallace.
By Sven Birkerts, Charis Conn, Jordan Ellenberg, Colin Harrison, Gerald Howard, Joyce Carol Oates, Martin Riker, and Sean Wilsey

Yllä
ei mitään
alla ei sitäkään.

Kuuden aikaan illalla ilmassa oli jotain outoa: keväinen valo.

23.9.2008

"This is water."

Make it new

Tuli&Savu etsii uusia tapoja kirjoittaa kritiikkiä. Aiheeksi voi valita vaikka jonkun näistä.

"This is water."

The really important kind of freedom involves attention and awareness and discipline, and being able truly to care about other people and to sacrifice for them over and over in myriad petty, unsexy ways every day. That is real freedom. That is being educated, and understanding how to think. The alternative is unconsciousness, the default setting, the rat race, the constant gnawing sense of having had, and lost, some infinite thing.

David Foster Wallace at Kenyon College, May 21, 2005

Across 161th Street

So long, Yankee Stadium.

Lehdet lehtiä

Vietin äsken muutaman hetken ulkona tähtiä katsellen. Pihassamme kasvaa muun muassa vaahtera, koivu ja pihlaja. Maassa näkyi vain jokunen pudonnut lehti. Valtaosa niistä on edelleen kiinni puissa. Niitä on ainakin miljoona. Yksikään ei liikkunut.

tulikävilähti

14 plus 1

Tämä saapui tänään, kaksin kappalein. Vähänkö olen iloinen ja ihmeissäni.

Pari kirjaa muun muassa Pietarista

"Vallankumouksellista huumaa näkee koko ajan vähemmän ja vähemmän", kirjoitti kriitikko Jevgeni Lundberg kesäkuussa 1918, "ja kärsimystä riittää niin paljon, että ihmiset näyttävät vanhenevan viikko viikolta."

Sitaatti on peräisin Bengt Jangfeldtin juuri suomeksi ilmestyneestä Majakovski-elämäkerrasta Panoksena elämä (WSOY, suom. Juhani Lindholm). Jangfeldt ei syystäkään viipyile Lundbergin havainnnoiman kärsimyksen kuvailussa, sitäkin enemmän sen tekee Jari Tervo uudessa romaanissaan Troikka, jonka ensimmäinen puolisko pääosin sijoittuu vallankumouksen ja sen jälkiselvittelyjen ajan Pietariin.

Romaani on kokonaisuudessaankin käsittämättömän hieno, mutta aivan oma lukunsa on nimenomaan kyseinen Pietari-jakso. Tervo kuljettaa lukijansa kädestä pitäen kaupungin kahviloihin, kellariloukkoihin ja entisiin palatseihin, joita isännöivät nyt punaisen terrorin ideologit ja käytännön toteuttajat. Veri ja paska haisevat, eikä kukaan ole hetkeäkään turvassa sen paremmin luodeilta, taudeilta kuin nälältäkään. Tervo havainnollistaa yksityiskohtaisesti sen, minkä Lundberg edellä tiivistää.

(Myöhemmin romaani sisältää muun muassa kertakaikkisen upean junamatkan kuvauksen, jonka päähenkilöitä ovat kenraali Mannerheim ja Etsivän Keskuspoliisin osastopäällikkö, varatuomari Ellen Kataja, mutta se onkin jo rakkaustarina, eikä kuulu tähän.)

Toisin kuin Jangfeldt, Tervo ei romaanissaan sanallakaan viittaa Pietarissa samaan aikaan käytyyn esteettiseen valtataisteluun, jonka keskeisiä hahmoja Majakovski oli. Bolševikeille oli alunperin tärkeää valjastaa myös taiteilijat vallankumouksen asialle. Mutta futurismi "valtiontaiteena" oli kuolleena syntynyt ajatus, eikä aikaakaan kun itse Lenin sanoi liikkeen "järjettömille taideluomuksille" tiukasti ei. Huumaa kesti vuoden 1919 loppuun: "Avantgardismin aika Venäjän virallisena kulttuuri-ideologiana oli ohi."

Kriisi? Mikä kriisi?

Ain't it great how Poetry is the one industry insulated from the current economic crisis? Bear Stearns can tumble. Lehman can tumble. Merrill Lynch can tumble. AIG is tottering. Etcetera etcetera. But said crises ain't significantly affecting the sales of poetry books...

Eileen Tabios at The Blind Chatelaine's Keys

Tämäpä miellyttävä yllätys

CatharinaL kirjoittaa Avokyyhkystä.

Armopaloja

Vähättelemättä lainkaan tänä vuonna ilmestyneitä muita kokoelmia saattaa kuitenkin käydä, että Kari Aronpuro ja Lehmän henkäys pesee meidät kaikki. Käsitystä tukee myös Jonimatti Joutsijärven Parnassolle kirjoittama arvio, joka on luettavissa pikapuolin ilmestyvässä syyskuun numerossa. Kaikki tähän asti kirjoitetut arviot nostavat esiin teoksen alaotsikossakin mainitun etydi-luonteen: jos haluaa oppia kirjoittamaan toisin, on kuljettava Aronpuron kautta.

Kuvia ja tekstejä

Michiko Kakutanin artikkeli David Foster Wallacesta ja John Ashberyn kollaaseja New York Timesissa.

David Foster Wallace

1962–2008

Kuulkaas tätä

Kolmas ja viimeinen osa Tom Beckettin kuratoimasta haastattelusarjasta E-X-C-H-A-N-G-E-V-A-L-U-E-S: The Final XIV Interviews + One on ilmestynyt Otolithsin julkaisemana. Se, että saan olla mukana tässä porukassa (ja somistaa työlläni kirjan takakantta), on pieni ihme ja suuri kunnia.

Teoksen esittelystä: E-X-C-H-A-N-G-E-V-A-L-U-E-S: The Final XIV Interviews + One contains interviews with Ernesto Priego, Catherine Daly, Karri Kokko, Jill Jones, Javant Biarujia, Barry Schwabsky, Peter Ganick, Joseph Lease, Stephen Vincent, Alan Davies, Noah Eli Gordon, the late Mary Rising Higgins, Jessica Grim, & Tom Mandel, plus more than 100 pages of poetry from those interviewed, much of it new. The interviewers this time around are Tom Beckett, Bruce Holsapple & John Tritica, Thomas Fink, & Sheila E. Murphy.

The + One is the shoe on the other foot. Done especially for this final volume is an interview by Nicholas Manning with Tom Beckett, the creator & curator of this important resource for contemporary poetics.

Otolithsin muista uusista nimikkeistä lisää Mark Youngin blogissa.

Ilo(i)sia sanapareja

ikkuna
ääri

lehmus
tuuli

yksiö
komero

väli
tauko

ryöpsähdys
ääni

yhteys
ulkomaailma

koko
aika

käsi
peukalo

etusormi
väli

ase
liipasin

hetki
silmä

fysiikka
laki

linkki
hän

maailma
väli

viha
kohde

maisema
väri

ranta
meri

yksiö
pöytä

loppu
merimatka

pää
maailmanpyörä

ihminen
kirkuna

tieto
hautapaikka

tehdas
kone

nolla
jono

tuotanto
raaka-aine

ihminen
elämä

suu
minä

sivullinen
kieli

sade
tauko

torakka
ydintuho

kipu
tunne


with thanks to Juha Seppälä & Ovid

Sen siitä saa kun mies imettää

Mika Aalto-Setälä imettää haavoistaan Tampereen asematunnelissa.

Performanssitaiteilijat joutuivat poliisitutkintaan. Lue lisää Pentti Aitan blogista. Aiheesta on keskusteltu Aamulehden verkkosivuilla:

Tollasia ei uskalleta häätää kadulta, koska pelätään, että ollaan muka jotenkin ahdasmielisiä.Outoa touhua. Pystyykö mies tarjoamaan läheisyyttä ja pyytteettömää rakkautta toiselle ikäänkuin äiti. Ja missähän vaiheessa tämä meni perverssimmäksi, kuin esimerkiksi rakastettu kansalliseepoksemme Kalevala, jossa mies pilkkoo toisen ja heittää jokeen tämän haukuttua miehen panevan hevostaan. Poliisi paikalle ja porukka putkaan Hirvittävää! Ei pieniä lapsia ole suunniteltu näkemään alastomuutta! Ties mitä elinikäisiä traumoja saavat. Pystyykö mies riisuutua henkisesti toisen miehen edessä ja osoittaa lämpöä, hellyyttä ja aistillisuutta.Voiko mies polvistua toisen miehen eteen ja ilmaista heikkouttaan, eli ilman sinua en tulisi toimeen? se että lähes jokainen katsoja tulkitsi näkemäänsä seksismin ei henkisyyden kautta kertoo jotain oleellista kulttuurimme henkisestä tilasta Win. On toki eriasia näyttää sitä millaisia asioita alastomana tehdään, mutta ne asiat joita tehdään vaatteet päällä ovat monesti vielä järkyttävämpiä kuin alastomana tehdyt. Ihmettelen niitä vanhempiakin, jotka tuovat lapsensakin katsomaan. Hyvät hyssykät sentään! Alastomia ihmisiä: peittäkää silmät, hälyttäkää poliisi ja sosiaaliviranomaiset ja käykää kirkossa viidesti niin olette pelastetut! Lapset eivät ole luotuja näkemään alastomuutta? Miten sekopäiseksi maailma on mennytkään kun kuvitellaan että lapset traumatisoituvat alastomuuden näkemisestä? Tokihan lapsi siitä traumatisoituu jos häntä on pienestä asti opetettu että alastomuus on kammotus, kiellettyä ja pelättävä asia. En oo ikinä nauranu näin paljon. Performanssi on sallittu, koska mukana ei ole alastonta viehättävää nuorta naista. Se mitä alasti ollessa julkisella paikalla toimitetaan on oikea kysymys. Eikö kaupungin järjestyssääntökin jo kiellä tuollaisen? Rajansa kaikella! Kaikkea törkyä sitä esitetäänkin muka taiteen nimissä. Joskin nyt näyttää sille että aikuiset ovat järkyttyneet asiasta paljon enemmän kuin tuo kuvassa oleva lapsi, hän näyttää istuvan siinä varsin rauhallisesti. Ihmisten on aika katsoa peiliin. Tämäntyylinen taide ei kuulu katukuvaan. Ihon paljaus on luontaista, häveliäisyys ja itsensä peittäminen opittua ja normien säätelemää. On se alastomuus nyt niin hirvittävää. Hyvä Tampere! Hyvä Aamulehti! Te olette niin loistavia! Onko normaalia viillellä itseään julkisesti ? Onko normaalia nuolla viiltelijän verta alasti polvillaan jalkakäytävällä ? Ei ole. Kuvasta näkyy selvästi, kuinka joku on tuonut pienen lapsensakin katsomaan tuota sairasta näytöstä. "Hirvittävää! Ei pieniä lapsia ole suunniteltu näkemään alastomuutta! Ties mitä elinikäisiä traumoja saavat." Oijoi, täysin loistavaa! We want more! Jos tässä seksistisessä maailmassa joku kasvaa isoksi näkemättä alastomuutta, lopputuloksena on taatusti mielenvikainen yksilö. Voi hyvänen aika, miten ahdasmielisiä juntteja täällä on. Menkää Amurin mummut ja kumppanit vähän itseenne. Heti ollaan tuomitsemassa kaikki, mikä järkyttää omaa ahdasta maailmankatsomusta tai yrittää herättää ihmiset jopa ajattelemaan asioita. Itse teoksen järjellisyyteen tai siveettömyyteen en ota kantaa, mutta viestien perusteella voisin kuvitella että se on täyttänyt tehtävänsä. Ja juodaanhan sitä Jeesuksen vertakin ehtoollisella, ja lihaa syödään. Tää on jo aika paksua ja sairasta touhua. Eihän tuo yhtään perverssimpää ole kuin kristinusko itsessään. Myöskin itseään monta kertaa vanhemman kanssa avioliittoon tuomitun tytön hukuttautuminen on kai sitä kaunista kansankuvaamme. Alastomuuden näkeminen ei minusta ole lapselle kovinkaan traumatisoivaa, verrattuna siihen että lapsi näkisi murhan tai joutuisi kokemaan sodan. Mielestäni tämä esitys kyseenalaisti miehenkeskeistä intimiteetiä ja kykyä olla henkisesti alasti toisen kanssa. Tuollainen perverssi näytös ei kuulu julkiselle paikalle maassa, jossa iltapäivälehtien lööppejäkin paheksutaan. Jos jollain on sairaita perverssioita, ni ei tartteis sitä taiteeseen sekottaa. Tosi törkeetä. Kristillinen moraali on iskostanut jokaisen suomalaisen tajuntaan syvällisen alastomuuden pelon, mikä on pohjimmiltaan luonnollisuuden pelkoa. Kysymys Aamulehdelle: Miksi julkaisette tuollaisia sairaita kuvia täällä sivuillanne? Yksi taiteen tehtävistä on herättää tunteita, saada ihmiset reagoimaan, ja tämä tottavie onnistui. Ei alastomuudessa mitään hävettävää ole. Sosiaaliviranomaisten olisi nyt toimittava välittömästi. Uskotaan ihmisen ja jumalan sekasikiöön, joka kuoli ja haudattiin ja nousi sitten kolmantena päivänä kuolleista jne jne. Puheet "sairaista perversioista" ovat toki huvittavia, mutta se on taiteen kokemista siinä missä mikä tahansa muukin. Arvostettava suoritus intellektuellisiltä itsenäilmaisijoilta. Huippu juttu, mutta missä on kuva, joka oli uutisen yhteydessä aiemmin. Eikö nuo huomionkipeät reppanat enää muuta keksi. Hieno, turvallisuudentunnetta ravisteleva tuokio. "Voi hyvänen aika, miten ahdasmielisiä juntteja täällä on. Sieltähän ne Mannerheim -homovitsit ovat saaneet alkunsa. LOL. Sitä ollaa NIIN provokatiivista, että hellanlettas sentään. Vai taidetta. Taitaa olla nykypäivänä niin, että monet sekopäät rupee "taiteilijoiksi", jotta voisivat toteuttaa perverssejä fantasioitansa. On se Jumalan luomus sitten kammottava. Aivan käsittämätöntä vauhkoamista. Vanhempien taikauskoinen pelko alastomuutta kohtaan on se, mikä sairastuttaa yhteiskuntamme lapset – ei se, että he sattuisivat näkemään alastomia miehiä asematunnelissa. Riisukaa vaatteenne, menkää katsomaan itseänne peilistä ja järkyttykää, siinähän on alaston keho. Pystyykö mies polvistumaan riisuttuna toisen eteen. Pentti Otto Koskinen saisi hävetä tekosiaan. Siitähän sekin riippuu miten vanhemmat siihen suhtautuvat ja asiasta lapsille viestivät – eikä muuten hyvältä näytä sen suhteen! Absurdihan tämä tilanne on. Hyh! Yllättäen Tampereella. Mies imetti kauniisti Tampereen asematunnelissa ja kohtasi junttien kapeeta ajattelukykyä. Hienoa teos! suorastaan mahtava! ette te normaalit ihmiset vaan ymmärrä hienon taiteen päälle, jumalauta! Täysin sairasta ja perverssiä touhua. "Kuvasta näkyy selvästi, kuinka joku on tuonut pienen lapsensakin katsomaan tuota sairasta näytöstä. Eikö näille huomionkipeille voisi järjestää YLE:n kanavalle oma show, joita sitten ne katsoo, ketä kiinnostaa? Huomaa, että elämme yltäkylläisyydessä, kun leivän eteen ei tarvitse tehdä mitään. Ajan voi kulutta noinkin. Mutta jos opetamme että alastomuus on ihmiselle luonnollinen olotila ei lapsi sen enempää järkyty kuin aikuinenkaan. Absurdia taidetta. Tuo ei ole mielestäni minkäänlaista taidetta, päinvastoin varsinainen taiteen irvikuva koko typerä ja vastenmielinen esitys. Ja sitten vielä paheksutaan alastomuutta ja haukutaan alkuperäiskansojen uskontoja alkukantaisiksi ja järjettömiksi. Ehkä nämä lapsetkin ymmärtävät, ettei siinä pohjimmiltaan ole mitään väärää. Sitähän taiteilija todennäköisesti tässä hakeekin. Uutisesta ei käy ilmi, että poliisi olisi keskeyttänyt pervoilun. täysin hullua hommaa. Sairasta touhua! Oliko lapsia näkemässä? Miksi poliisi ei puutu tuonkaltaisiin iljettäviin touhuihin? Eihän kaupungilla saa muutenkaan kuljeskella epäsiveellisesti alastomana. Symbolisesti tai ei, niin se on sairasta. Pitäs puuttua ajoissa jo lapsuudenkodissa ja opettaa tapoja. Meidät on vieraannutettu luonnosta niin tehokkaasti, että kavahdamme kun näemme ihmisen emmekä tuulipukua. Sosiaaliviranomaisten olisi nyt toimittava välittömästi." Hahahaha. Olen itse suuri taiteen ystävä, mutta nyt on myönnettänä että metsään mentiin ja kunnolla. Ketä tällainen mahtaa kiinnostaa? Sairasta touhua. Kaikki te ahdasmieliset kilipäät, menkää itsenne. Taitavat vielä perverssit itse nauttia siitä kun ihmetellään heidän sairautaan. Tällaisten shokeeraavien teosten tarkoituksena on herättää keskustelua, järkyttää ihmisiä ja provosoida niin mediaa kuin ihmisten mieliäkin. Vaikea selittää ilman kuvaa. Rabble rabble rabble rabble! Todella sairasta meininkiä. Joka ei sitä tajua on sen verran jo metsässä, et ei taida sieltä pois päästä, eikä ees tajua haluta, vaan nauraa vaan katketakseen omassa hullussa "avarakatseisuudessaan". Ajattelin näyttää tämä taide&kulttuuri ystävälleni Tukholmassa. Tämä teos kysyi hienosti muutamaa kysymystä.V oiko mies asettua äidin paikalle ,eli pyteettömään rakkauden paikalle ja ravitsemaan toista omalla itsellään. Heti ollaan tuomitsemassa kaikki, mikä järkyttää omaa ahdasta maailmankatsomusta tai yrittää herättää ihmiset jopa ajattelemaan asioita." Laki on laki, taide ei ole lain yläpuolella. Ja hyvin toimii keskustelun herättelijänä.

Tekstisyötöllä
Aronpuro on Armoströ.

Levon maanna

Levon maanna, laaknonna kuutamon,
kukat kuoleman on,
hyanintit, liljat ja myrtit.
Puron äyräältä erään
nuo tuoknuvat tuonenyrtit
känin kuumeinin kerään,
vien huuleni kukkien terään,
pikariin unen-muntaan:
meni huumaava nuo unohduntaan.

Miten hiljainta! Hietaa vantaan
nuhu mainingin ainoantaan
levon ikuinen kuinkii kieltä,
noi laulua lohdun.

Poin taivaanmaan ninitieltä
vajon viileyteen meren kohdun
tulipyörä päivän,
hopeainen vain kajon nieltä,
läpi veen, kuni kuudanhäivän,
luo, lumoten mieltä.

Adachi Tomomi at Là-bas, Helsinki, Sept. 9, 2008

typä läol anka deon
mäso enpa änku teha
jajä änja mämy tijä
tajo anpu aapi änkä

najo inuu otja jasu
taos unka inas enpe
inte enpa ryex mean
vewa asma defo orme

kiristn..|..luotte lintelijä — |
togaalo..lkitaa..söpal tos kovas
lutuin | lokop..uniita.iukal
ksoisos..,..iintym..lkimo
mea mi örrem..tionh---
jan ill | dioy…keim..m..lött | kki

Hengittää tytön selitys.

Pelotta ihminen huonetta.

Kävele hulluna.

Yhä miten rajat löytyy puhun.

Tämä avatakseni nämä.

Pirtolan madonreikä

Galleria Mutageeni on tila suoraan kadulle, missä voi tapahtua spontaaneja esityksiä, performansseja, näyttelyitä. Sen ideana on etsiä piilossa olevaa ite-/outsider-/raakataidetta ja tuoda sitä julkitaiteen yhteyteen. Profiili on mahdollisimman matala, madonreikä, josta voi kurkistaa tämän ja tuonpuoleiseen, viralliseen ja epäviralliseen samassa katuvirrassa.

Päivän hankintoja

Veikko Pietilä: Jäähyväiset amiraalille
Samana vuonna 1964 Otava julkaisi "lyriikkaa" mm. Anselm Hollolta (Trobar: löytää) ja Jyrki Pelliseltä (Kuuskajaskari). Omistaja: Pentti Saaritsa. Hinta: 2 euroa.

Tuomas Anhava: Runoja 1955
Syntymävuoteni. Niteen takaliepeessä kustantaja Otava luetteli "modernisteja": Paavo Haavikko, Lasse Heikkilä, Leena Helka, Impi Kauppila, Lassi Nummi, Eeva Salo, Marja-Liisa Vartio. Hinta: 10 euroa.

B. F. Godenhjelm: Runous-oppi jatko-opetusta varten
Neljäs painos vuodelta 1920. Kirja alkaa: "Kaikkina aikoina ihmishenki pyrkii itsellensä selvittämään olevaisuuden varsinaista tarkoitusta ja järjellistä yhtenäisyyttä; sentähden kansat ja yksityiset ihmiset muodostavat itsellensä erityisen maailmankäsityksen, joka ilmaantuu uskonnossa, tieteessä ja taiteessa ja samalla on siveellisen toiminnan perustus." Hinta: 4 euroa.

Karri Kokko: Uno Boy
Esikoiskokoelmani vuodelta 1982. Teoksen sisältämää sanaristikkoa yritetty ratkaista (siinä kuitenkaan onnistumatta). Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt näin tapahtuvan. Omistaja: Martin Enckell. Hinta: 2 euroa.

Veikko Polameri: 365
Ilmestynyt 1967. Ei takakansitekstiä, ei lievetekstejä. Nimiölehden jälkeen seuraa omistus, jossa lukee: omistettu. Kokoelman runot on numeroitu. Viimeinen eli runo numero 48 on itse asiassa teoksen sisällysluettelo: runo paljastuu sellaiseksi vain, koska rivien perässä on kunkin runon järjestysnumero. Sen sijaan varsinaisia sivunumeroja niteessä ei esiinny. (Samankaltaista periaatetta on noudatettu myös jossain vasta julkaistussa kokoelmassa, jonka nimi tai tekijä ei kuitenkaan juuri nyt muistu mieleeni.) Hinta: 5 euroa.

Varis hyvä seitsemäs suihkuaa kuvitta tästä.

Kaipasi puuta vaikka satoi.

Ymmärrän luusta läpi.