Tällä kertaa vuorossa on Miia Toivion esikoiskokoelma
Loistaen olet. Kuten huomata saa, olen muuttanut hiukan metodiani. Aiempi yksityiskohtainen, useampaan jaksoon jaettu "lähiluku" on antanut tietä nopealle impressiolle: kukin kokoelma käsitellään tästä edes yhdeltä istumalta. Muutos voi olla tappioksi lukijalle, mutta ainakin se säästää kirjoittajan vaivoja. Niin tai näin, toivottavasti pystyn näin käsittelemään entistä useampia teoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti