lasi
kartta
jänis lautanen
nauha
mansikka
Eeva Salo
lauantaina, tammikuuta 31, 2009
perjantaina, tammikuuta 30, 2009
Asetelmia 51
luu
simpukka vati valkoviini myllynkivi ruukku kulho
kattila
kivi
koru luu
kultavaaka
Tuomas Anhava
simpukka vati valkoviini myllynkivi ruukku kulho
kattila
kivi
koru luu
kultavaaka
Tuomas Anhava
torstaina, tammikuuta 29, 2009
tiistaina, tammikuuta 27, 2009
Asetelmia 50
leipä kruunu jousi
kivi lautanen saavi huntu seppele kenkä raanu peitto
peili sirppi hely risti
mansikka
Marja-Liisa Vartio
kivi lautanen saavi huntu seppele kenkä raanu peitto
peili sirppi hely risti
mansikka
Marja-Liisa Vartio
maanantaina, tammikuuta 26, 2009
Asetelmia 49
kukka lyhty
pähkinä
käpy
kynnet
raudat köysi nuotit
rummut lippu
kirje sauva
kivi
juusto hedelmä
hopearaha keihäs
savisaappaat
ase
vaate
leivos kahvi coca-cola
omenamunkki omena
hopearaha
kirja
grogi kaappi
vaate puku kaappi
hiusneula lyijypaino kivi
froteeliina kylpypyyhe
Paavo Haavikko
pähkinä
käpy
kynnet
raudat köysi nuotit
rummut lippu
kirje sauva
kivi
juusto hedelmä
hopearaha keihäs
savisaappaat
ase
vaate
leivos kahvi coca-cola
omenamunkki omena
hopearaha
kirja
grogi kaappi
vaate puku kaappi
hiusneula lyijypaino kivi
froteeliina kylpypyyhe
Paavo Haavikko
sunnuntai, tammikuuta 25, 2009
Asetelmia 48
kitara nuoli
pikari nuoli malja
valtikka
mantteli
hiili
helmi
köysi sauva
piikkilanka kahvikuppi maljakko
piikkilanka kivi viini siemen
Pentti Holappa
pikari nuoli malja
valtikka
mantteli
hiili
helmi
köysi sauva
piikkilanka kahvikuppi maljakko
piikkilanka kivi viini siemen
Pentti Holappa
lauantaina, tammikuuta 24, 2009
perjantaina, tammikuuta 23, 2009
Asetelmia 47
siemen
maljakko kukka
kruunu
kahle rumpu naamio siemen
päivänvarjo merimieshattu alabasterimalja
Lassi Nummi
maljakko kukka
kruunu
kahle rumpu naamio siemen
päivänvarjo merimieshattu alabasterimalja
Lassi Nummi
torstaina, tammikuuta 22, 2009
Asetelmia 46
kivi siemen hedelmä kota
reppu leiväntähde tuohilippi
ketju krusifiksi risti
kivi
kivi siipipyörä
siemen pikari malja
kivi
kolikko
kallo
kivi
omena kori
Helvi Juvonen
reppu leiväntähde tuohilippi
ketju krusifiksi risti
kivi
kivi siipipyörä
siemen pikari malja
kivi
kolikko
kallo
kivi
omena kori
Helvi Juvonen
keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009
Ihminen hakee, Google löytää
naiasten paljaat rinnat sotilaille
Oi pojat, miten lie reagoinut se synnyinkaupungistani Porista tullut tiedonhaluinen, joka käytti palvelua nimeltä baanahaku.net ja päätyi (lyöntivirheestä huolimatta tai sen ansiosta) Töllöttimeen?
Oi pojat, miten lie reagoinut se synnyinkaupungistani Porista tullut tiedonhaluinen, joka käytti palvelua nimeltä baanahaku.net ja päätyi (lyöntivirheestä huolimatta tai sen ansiosta) Töllöttimeen?
Kaksi erillistä asiaa
puheloinen
Puolustusvoimain seuraavan komentajan nimi on kaikessa poeettisuudessaan kuin suoraan Avokyyhkyn sivuilta.
Päivän mittaan uutisissa esitetyt pätkät, joissa presidentti Obama vie vaimonsa Michellen tanssiin, ovat intiimeintä mitä olen televisiossa koskaan nähnyt. Yksityinen ja julkinen kohtaavat sykähdyttävällä tavalla. Rohkea viesti maailman silmissä: Katsokaa, rakastan vaimoani.
tiistaina, tammikuuta 20, 2009
Tilaisuuden jälkeen
No niin, virkaanastujaisseremoniaa on töllötetty. Tehtävä poikkesi kaikista edellisistä ainakin siinä mielessä, että "lähdettä" oli mahdoton häivyttää. Toisin kuin aiemmin, tästä tietää mitä on katsottu, mitä television ikkunasta on näkynyt. Tulos on kieltämättä aika lattea, mutta olkoon. Mikä minä olen päättämään, mitä töllötän. Jääköön se paikalleen omana, erilaisena itsenään.
In our lifetime
Spektaakkeli Washingtonissa alkaa hetken kuluttua, ja Töllötin on totta kai mukana. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Miten selviän kahdesta tasosta, siitä, mitä kamerat kuvaavat ja siitä, mitä kommentaattorit näkemästään sanovat. Tuloksen näette kello 20, minuutti sen jälkeen kun lähetys on päättynyt.
Asetelmia 45
viulu
aperitif lasi Pernod-absintti ryyppy paperi kello pähkinä kananpaisti ruletti
Lasse Heikkilä
aperitif lasi Pernod-absintti ryyppy paperi kello pähkinä kananpaisti ruletti
Lasse Heikkilä
maanantaina, tammikuuta 19, 2009
Asetelmia 44
kivi kahvi pulla
kortit raha kahleet
kruunu luu siemen pähkinä lastu
onki savisaappaat kivi mela
naula kynttilä taulu
taulu vaate suti purkki
hattu lapionkahva
reppu naula
Lauri Viita
kortit raha kahleet
kruunu luu siemen pähkinä lastu
onki savisaappaat kivi mela
naula kynttilä taulu
taulu vaate suti purkki
hattu lapionkahva
reppu naula
Lauri Viita
sunnuntai, tammikuuta 18, 2009
lauantaina, tammikuuta 17, 2009
perjantaina, tammikuuta 16, 2009
torstaina, tammikuuta 15, 2009
keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009
Asetelmia 39
kala kivi siemen kaulanauha nauhakengät
lautanen avain huilu
peili
kengät
kiikari
malja
kehto nauha vaate teekattila kartta kyyhkyslakka muovikukka sirppi leipänen kello malja arkku lipas kengät näkinkenkä vati ruukku pellinpala säkki pallo lyhty siima paperikenno päivänvarjo otsaripa lehti
Eeva-Liisa Manner
lautanen avain huilu
peili
kengät
kiikari
malja
kehto nauha vaate teekattila kartta kyyhkyslakka muovikukka sirppi leipänen kello malja arkku lipas kengät näkinkenkä vati ruukku pellinpala säkki pallo lyhty siima paperikenno päivänvarjo otsaripa lehti
Eeva-Liisa Manner
tiistaina, tammikuuta 13, 2009
Sarjassamme ällistyttäviä hakuja (ja vielä ällistyttävämpiä löytöjä)
Joku kirjoitti Googlen hakukenttään "iso nenä miehellä" ja päätyi Töllöttimeen (ks. neljäs kappale). Voin kuvitella hakijan ahdistuksen. Tekisi mieli kertoa jolle kulle mitä tapahtui, mutta miten selittää kuulijalle hakusi sisältö?
Asetelmia 38
nukke rusetti
pyssy kivääri
kukka
rypäleet takki
tynnöri
luu kukka
laukku keittoastia uurna kuva
kengät valokuva
kynä
kivi
Anja Vammelvuo
pyssy kivääri
kukka
rypäleet takki
tynnöri
luu kukka
laukku keittoastia uurna kuva
kengät valokuva
kynä
kivi
Anja Vammelvuo
maanantaina, tammikuuta 12, 2009
sunnuntai, tammikuuta 11, 2009
perjantaina, tammikuuta 09, 2009
Asetelmia 35
kone kello
samettihousut
naamio
raha
vahakynttilä hopeapiikki
leipä
leipä viini
mikroskooppi miekka
tarjotin
merta astia
sakset timantti rubiini topaasi koru rasia
kivi
atrain
helmi
käpy moottori haitari
piippu ketju riipus
kilpi
metalliketju
lämpöamppeli tuiju naru
kynä sarana olkitähti
savikuppi
rasia
viitta nuottipaperi
lasi
reppu lyyra
tinatuoppi kristallilasi
sukat pata
kello
peili luumu
raha
haarukka
Miikka Mutanen
samettihousut
naamio
raha
vahakynttilä hopeapiikki
leipä
leipä viini
mikroskooppi miekka
tarjotin
merta astia
sakset timantti rubiini topaasi koru rasia
kivi
atrain
helmi
käpy moottori haitari
piippu ketju riipus
kilpi
metalliketju
lämpöamppeli tuiju naru
kynä sarana olkitähti
savikuppi
rasia
viitta nuottipaperi
lasi
reppu lyyra
tinatuoppi kristallilasi
sukat pata
kello
peili luumu
raha
haarukka
Miikka Mutanen
torstaina, tammikuuta 08, 2009
Asetelmia 34
kivi kalsarit tyyny
sulka
kylkiluu lintu
yöpaita
puupuhallin munankuori kalanpää sorkkarauta kivi ruohonleikkuri ruumisarkku luu soitinkotelo soitin
Risto Oikarinen
sulka
kylkiluu lintu
yöpaita
puupuhallin munankuori kalanpää sorkkarauta kivi ruohonleikkuri ruumisarkku luu soitinkotelo soitin
Risto Oikarinen
keskiviikkona, tammikuuta 07, 2009
Asetelmia 33
laamapaita lintuhäkki
koho kivi vapa
lehti
teräskärryt
luu takki kirja levy mikroaaltouuni hammas peili vesisaavi appelsiinimehu
Riku Korhonen
koho kivi vapa
lehti
teräskärryt
luu takki kirja levy mikroaaltouuni hammas peili vesisaavi appelsiinimehu
Riku Korhonen
tiistaina, tammikuuta 06, 2009
Mitä kulttuurista jää jäljelle
Hesarin kulttuuritoimitus luettelee vuoden 2008 elämykset. Kokonaista yksi runoilija mainitaan: Majakovski (jonka elämäkerta ilmestyi suomeksi). Majakovskin edustama hengen vallankumous ei tule puheeksi, sen sijaan Antti Majander käyttää syyllistämisen metodia ja tekee sen varmuuden vuoksi kahteen kertaan: "Samaan aikaan kun Neuvosto-Venäjällä kuollaan nälkään, runoilijamme ostaa Ranskasta auton ainoan todellisen rakastettunsa uudelle kutukumppanille, jolle hän on sairaalloisen mustasukkainen." Avainsana: "runoilijamme".
maanantaina, tammikuuta 05, 2009
Asetelmia 32
pussi hedelmä maski puikko näppis hankaimet kanisteri katiska peili huulipuna jäätelö peruna mansikka
pulkanrepale lemmikkikimppu kengät takki pusero kuplamuovi valokuvateos muna kotilo sandaalit
liiketunnistin housut televisio pusero sakset lehti tuuletin pikeepaita radio kirjekuori nuottalapaset viisarit maihinnousukengät
tomaatti pelastusrengas viuhka tärkkikaulus kumilanka rasia lumpeenkukka heliumpallo kaikukoppa
luut olkatoppaukset sermi joulukorvikset hammas irtokarkki peruna strobo pääkallo
Anja Erämaja
pulkanrepale lemmikkikimppu kengät takki pusero kuplamuovi valokuvateos muna kotilo sandaalit
liiketunnistin housut televisio pusero sakset lehti tuuletin pikeepaita radio kirjekuori nuottalapaset viisarit maihinnousukengät
tomaatti pelastusrengas viuhka tärkkikaulus kumilanka rasia lumpeenkukka heliumpallo kaikukoppa
luut olkatoppaukset sermi joulukorvikset hammas irtokarkki peruna strobo pääkallo
Anja Erämaja
sunnuntai, tammikuuta 04, 2009
Sitä on ilmassa
Tämän päivän Hesarissa Kristina Malmio arvioi Mikaela Sundströmin romaania De vackra kusinerna ja kirjoittaa:
"Romaani kuljettaa neljää kertomusta rinnakkain. Vai pitäisikö sanoa, että tapahtumat tapahtuvat neljällä eri kanavalla?
Palaset, joista kirja koostuu, ovat nimittäin kuin suoraan televisiosta."
Täytyypä tarkistaa, miten romaanin kerronta on toteutettu. Onko sillä mitään yhtäläisyyksiä Töllöttimen kanssa.
Muutama sana eilisestä postista.
Ensimmäisessä kappaleessa ollaan oopperassa, Toscan viime metreillä. Sitä seuraa kuva Luciano Pavarottista, joka on juuri "järkyttänyt itseään" laulamalla aarian Puccinin oopperasta.
Toisessa kappaleessa vieraillaan minuutti Kotikadulla, minkä jälkeen muistellaan Reinikaisen tekemistä. "Väittävät, että television musta on harmaata" on juuri sellaista metaa, johon huomaa törmäävänsä jatkuvasti. Kun ollaan televisiossa, väline on läsnä koko ajan. Siteerattu virke viittaa kohtaukseen, jossa valot yhtäkkiä sammuvat ja tulee täysin pimeää. Miten se tulisi esittää televisiossa? Tekijöiden eli tässä tapauksessa Neil Hardwickin mukaan asia ei ole lainkaan yksinkertainen, sillä pimeä television kuva ei ole musta vaan harmaa. Näin ollen, jotta pimeys saataisiin näyttämään pimeältä eli mustalta, päädyttiin kuvaamaan mustaksi maalattua pintaa, joka sitä paitsi oli valaistava, jotta kamera pystyisi sen tallentamaan. Todellisuus, voi veikkoset, on tarua ihmeellisempää!
Kolmannessa kappaleessa seurataan dokumenttia kapellimestari Esa-Pekka Salosesta. Kerron tämän siksi, että törmäsin jälleen kysymykseen siitä, voiko kertojan tietoisuutta tai läsnäoloa kokonaan häivyttää. Kävimme Esa-Pekan kanssa samaa koulua, mutta ikäerostamme johtuen emme tosiasiassa tunteneet toisiamme. Päätin kuitenkin sijoittaa itseni tähän tavalla tai toisella, aiempaa näkyvämmin. Kun kertojani arvelee, että auton takaikkunasta näkyvä kaupunki on Los Angeles, se olen minä joka arvion esittää. Jäljempänä kerrotaan luokkakuvasta. Ensin kuva on ruudussa kokonaisuudessaan, ja tunnistan siitä oppilaiden keskellä seisovan tutun opettajan. Hetkeä myöhemmin näytetään yksityiskohta, jossa virnuilee teini-ikäinen Esa-Pekka vierellään tyttö, jonka tunnistan Helena "Pentin-tytär" Saarikoskeksi, vaikka hänen nimeään ei dokumentissa mainita. En siis malttanut sivuuttaa tilaisuutta saada tekstiin hiukan kirjallista lisäarvoa. Tuota lisäarvoa tuli myös mainitsemastani Laurista eli tulevasta runoilijasta Lauri Otonkoskesta, joka hänkin oli Esa-Pekan luokkatoveri ja siten varmastikin seisoi samassa luokkakuvassa, vaikken hänen hahmoaan siitä ehtinytkään tunnistaa. Laurikaan ei tullut koulussa sen kummemmin tutuksi, toisin kuin hänen isoveljensä Timo, joka puolestaan oli minun luokkatoverini.
"Romaani kuljettaa neljää kertomusta rinnakkain. Vai pitäisikö sanoa, että tapahtumat tapahtuvat neljällä eri kanavalla?
Palaset, joista kirja koostuu, ovat nimittäin kuin suoraan televisiosta."
Täytyypä tarkistaa, miten romaanin kerronta on toteutettu. Onko sillä mitään yhtäläisyyksiä Töllöttimen kanssa.
Muutama sana eilisestä postista.
Ensimmäisessä kappaleessa ollaan oopperassa, Toscan viime metreillä. Sitä seuraa kuva Luciano Pavarottista, joka on juuri "järkyttänyt itseään" laulamalla aarian Puccinin oopperasta.
Toisessa kappaleessa vieraillaan minuutti Kotikadulla, minkä jälkeen muistellaan Reinikaisen tekemistä. "Väittävät, että television musta on harmaata" on juuri sellaista metaa, johon huomaa törmäävänsä jatkuvasti. Kun ollaan televisiossa, väline on läsnä koko ajan. Siteerattu virke viittaa kohtaukseen, jossa valot yhtäkkiä sammuvat ja tulee täysin pimeää. Miten se tulisi esittää televisiossa? Tekijöiden eli tässä tapauksessa Neil Hardwickin mukaan asia ei ole lainkaan yksinkertainen, sillä pimeä television kuva ei ole musta vaan harmaa. Näin ollen, jotta pimeys saataisiin näyttämään pimeältä eli mustalta, päädyttiin kuvaamaan mustaksi maalattua pintaa, joka sitä paitsi oli valaistava, jotta kamera pystyisi sen tallentamaan. Todellisuus, voi veikkoset, on tarua ihmeellisempää!
Kolmannessa kappaleessa seurataan dokumenttia kapellimestari Esa-Pekka Salosesta. Kerron tämän siksi, että törmäsin jälleen kysymykseen siitä, voiko kertojan tietoisuutta tai läsnäoloa kokonaan häivyttää. Kävimme Esa-Pekan kanssa samaa koulua, mutta ikäerostamme johtuen emme tosiasiassa tunteneet toisiamme. Päätin kuitenkin sijoittaa itseni tähän tavalla tai toisella, aiempaa näkyvämmin. Kun kertojani arvelee, että auton takaikkunasta näkyvä kaupunki on Los Angeles, se olen minä joka arvion esittää. Jäljempänä kerrotaan luokkakuvasta. Ensin kuva on ruudussa kokonaisuudessaan, ja tunnistan siitä oppilaiden keskellä seisovan tutun opettajan. Hetkeä myöhemmin näytetään yksityiskohta, jossa virnuilee teini-ikäinen Esa-Pekka vierellään tyttö, jonka tunnistan Helena "Pentin-tytär" Saarikoskeksi, vaikka hänen nimeään ei dokumentissa mainita. En siis malttanut sivuuttaa tilaisuutta saada tekstiin hiukan kirjallista lisäarvoa. Tuota lisäarvoa tuli myös mainitsemastani Laurista eli tulevasta runoilijasta Lauri Otonkoskesta, joka hänkin oli Esa-Pekan luokkatoveri ja siten varmastikin seisoi samassa luokkakuvassa, vaikken hänen hahmoaan siitä ehtinytkään tunnistaa. Laurikaan ei tullut koulussa sen kummemmin tutuksi, toisin kuin hänen isoveljensä Timo, joka puolestaan oli minun luokkatoverini.
lauantaina, tammikuuta 03, 2009
Asetelmia 31
kengännauhat piippu solmio puvuntakki neula viini kirja omena lautanen sateenvarjo siemen korttitalo peili kone
hiilipaperi kirjoituskone
kone häkki
piippu
Juhana Vähänen
hiilipaperi kirjoituskone
kone häkki
piippu
Juhana Vähänen
perjantaina, tammikuuta 02, 2009
Asetelmia 30
tuulikello kuutio peili hammastahna pyykkinaru henkselit
pikkukivi peili viipperä
samettilakana keila peili värinappi kuulosuojain pullo magneetti luottokortti passi luokkakuva matto kello poplari huppari patsas
jääpala tilkkutavara peililasi
Olli Sinivaara
pikkukivi peili viipperä
samettilakana keila peili värinappi kuulosuojain pullo magneetti luottokortti passi luokkakuva matto kello poplari huppari patsas
jääpala tilkkutavara peililasi
Olli Sinivaara
torstaina, tammikuuta 01, 2009
Asetelmia 29
paperi paletti luu piikkarit viulu
hopeasormus
peili luukampa hiuslakka instrumentti
päivänkakkara
kaarnavene peili pinni kätkyt airot
Vilja-Tuulia Huotarinen
hopeasormus
peili luukampa hiuslakka instrumentti
päivänkakkara
kaarnavene peili pinni kätkyt airot
Vilja-Tuulia Huotarinen
Töllötin on auki
Kolmas vuosiprojektini on alkanut. Blogin nimi on Töllötin.
Edit: Kun et tiedä mitä tehdä, luota sattumaan. Miten teksti, tässä tapauksessa projekti, mahdollisesti tuleva kirja, mikä lie, miten se tulisi aloittaa? Saman kysymyksen eteen jouduin tehdessäni Varjofinlandiaa, Mitä ehkää ja Così fan tuttea. Kaikkien kolmen kohdalla avauslause pomppasi esiin kuin itsestään, heti ensi metreillä. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa sen tarjosi kone, tuosta noin, sattuman arpomana. Tänään, heti vuoden vaihduttua, ryhdyin tarkkailemaan mitä töllöttimestä tulee. Ja kuinka ollakaan, alta minuutin ruutuun rävähti repliikki: "Joku taisi unohtaa vuorosanansa." Siinä se! Olin miettinyt pitkään, mitä teen repliikeille. Kuuluvatko ne siihen, mitä televisiosta "tulee"? Totta kai kuuluvat, mutta miten "kertojani" tulisi niihin suhtautumaan? (Nyt arvelen, että tuo avauslause tulee olemaan ainoa, jonka merkitsen sitaatiksi; muut repliikit kätken proosan sekaan sellaisenaan.) Niin, ja tulisiko kertojani olemaan kaikkitietävä, sellainen että hän tietäisi jokaisen mielenliikkeet? Vai tulisiko hän tarkkailemaan ihmisiä kuin behavioristi, vain ulkoiseen pitäytyen? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin jokainen prosaisti joutuu vastaamaan etukäteen, mutta minulla ei ole sellaista ylellisyyttä. Joudun tai saan tehdä niin kuin parhaaksi katson. Saa nähdä.
Edit: Kun et tiedä mitä tehdä, luota sattumaan. Miten teksti, tässä tapauksessa projekti, mahdollisesti tuleva kirja, mikä lie, miten se tulisi aloittaa? Saman kysymyksen eteen jouduin tehdessäni Varjofinlandiaa, Mitä ehkää ja Così fan tuttea. Kaikkien kolmen kohdalla avauslause pomppasi esiin kuin itsestään, heti ensi metreillä. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa sen tarjosi kone, tuosta noin, sattuman arpomana. Tänään, heti vuoden vaihduttua, ryhdyin tarkkailemaan mitä töllöttimestä tulee. Ja kuinka ollakaan, alta minuutin ruutuun rävähti repliikki: "Joku taisi unohtaa vuorosanansa." Siinä se! Olin miettinyt pitkään, mitä teen repliikeille. Kuuluvatko ne siihen, mitä televisiosta "tulee"? Totta kai kuuluvat, mutta miten "kertojani" tulisi niihin suhtautumaan? (Nyt arvelen, että tuo avauslause tulee olemaan ainoa, jonka merkitsen sitaatiksi; muut repliikit kätken proosan sekaan sellaisenaan.) Niin, ja tulisiko kertojani olemaan kaikkitietävä, sellainen että hän tietäisi jokaisen mielenliikkeet? Vai tulisiko hän tarkkailemaan ihmisiä kuin behavioristi, vain ulkoiseen pitäytyen? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin jokainen prosaisti joutuu vastaamaan etukäteen, mutta minulla ei ole sellaista ylellisyyttä. Joudun tai saan tehdä niin kuin parhaaksi katson. Saa nähdä.