Korvaluut 11

Issue eleven, the southern autumn, 2008 issue of Otoliths, has gone live.

Osaan iloita 17-niittisen leikkaushaavan tervehtymisestä, mutta miten mustapippuria rouhitaan yhdellä kädellä?

suuväylä muuntaa lävitseen kulkevaa ääntä
suuväylä muuntaa lävitseen kulkevaa ääntä

suuväylä muuntaa lävitseen kulkevaa ääntä
suuväylä muuntaa lävitseen kulkevaa ääntä

Talvi on sitten virallisesti alkanut.

Inspiraation lähteet

Kirjailija hakee inspiraationsa Englannin maaseudulta, lumen kausiluontoisuudesta, roolipeligenren ulkopuolelta, amerikkalaisen ja meksikolaisen kulttuurin kohtaamisesta, pienistä kylistä, vanhoista Alibi-lehdistä, kriittisestä teoriasta sekä genealogisesta ajattelutavasta, vanhojen elokuvien soundtrackeista, keskiajalta, gourmet-keittiön saloista, makuelämyksistä, taidokkaista jälkiruoista ja herkullisista väreistä, satumaailmasta, Punahilkasta ja Tuhkimosta, luonnosta ja sen rikkaista muodoista, omasta rikkaasta ja luovasta lähteestään, italokauhusta ja Romeron zombie-leffoista, sulavan jään muodoista, pururadoilta, vanhemmilta yhtyeiltä, unien kielestä, Massive Attackilta, erotiikasta ja seksifantasioista, Tomas Tranströmerin ja Bo Carpelanin edustamasta modernin runon virtauksesta, niin mahdottomista paikoista ettei kukaan toinen keksisi niitä suin surminkaan, Mario Puzon roomaanista ja siihen perustuvasta elokuvaklassikosta, 70-luvun Rainbowista, Rempo Tanin vokaalityöskentelystä Junnu Vainion levyillä, Pariisin viime vuoden lähiömellakoista, suuren maailman viihde-esityksistä, elokuvamaisista elementeistä ja perinteisestä suomi-iskelmästä, keskiajan taisteluista, useimmiten luonnosta, "Hound Dog" Taylorin ja John Lee Hookerin kaltaisista klassikoista, omasta suosikkimangastaan ja renessanssiajan kuva-aineistosta.

Uusia koaneja

Miten laitetaan ruokaa ja varsinkin miten tiskataan yhdellä kädellä?

Kiitos, Alfred!

Poetry and baseball

Baseballin loppuottelut ovat loppusuoralla. Mukana peleissä on Tampa Bay Raysin takakenttäpelaaja Fernando Perez, Columbian yliopiston kasvatti, joka keksittyy ratkaisupeleihin lukemalla Robert Creeleyn ja John Ashberyn runoutta. Enemmän Harrietin sivuilla.

Toimenpidereferaatti

"Viilto solisluun suuntaisesti hieman sen etupuolelle. -- Päälle imevä haavataitos ja käsi kantositeeseen."

Toisin sanoen katkenneen solisluun paikkaava operaatio on tehty ja potilas kotiutettu. Toipuminen alkaa ja uudet seikkailut odottavat.

Kiitos onnentoivotuksista!

Broken Bone Blues

Muutama tunti Töölön tapaturma-asemalla on ankara kertauskurssi kaiken katoavaisuudesta, mutta myös muistutus ilosta ja kiitollisuudesta. Huomenna aamulla palaan taloon kirurgin leikeltäväksi, ja kun jälkeenpäin herään, pieni osa minusta on muuttunut teräsmieheksi.

Luiden väleissä pimeää,
ei tässä kauan mene.

Unohdus on ainut,
jota olen kuunnellut.

Murtuneista luista

Diagnoosi: Solisluun murtuma

Nykytila: Yt hyvä. Asiallinen, orientoitunut mies.

Onnea ehdokkuudesta Antti, Jukka, Lassi, Olli-Pekka, Tytti ja Harry (jolle nöyrä kiitos).

Panofinlandia

Esa Mäkijärvi kirjoittaa Così fan tuttesta.

Imagine there's no poetry

Helsingin Sanomain kirjallisuusliite ilmestyi. Käytännössä ei sanaakaan runoudesta, mitä nyt kaksi sinnepäin viittaavaa otsikkoa. Katsovat itseään peilistä, kutsuvat itseään kirjallisuusihmisiksi.

Muistoja

Neiti X: "Mikä on friikki?"
Leif Färding: "Kauniisti räjähtänyt indiviidi!"

Päiväkirjamerkintä 5.2.1978

Divari edelleen auki

Noin puolet runokirjoista, jotka viime viikolla laitoin myyntiin, odottaa edelleen uutta omistajaansa. Jäljellä on vielä seuraavia teoksia:

Aronpuro, Lehmän henkäys
Hytönen, Kuolema Euroopassa
Hänninen, Eletyn valo (10€)
Mäki, Kuolevainen
Oikarinen, Katumusharjoituksia
Simic, Ääni aamulla kello kolme
Sonnevi, Keskeneräinen kieli
Sonnevi, Valtameri (10€)
Viikilä, Runoja

Ja hinta siis 5€ kappale, ellei toisin ole merkitty. Nouto esim. Hgin kirjamessuilta tai Runoviikoilta Turusta.

J. P. Sipilän videorunot kiertävät maailmaa.

Henriikka Tavi kirjoittaa Olli-Pekka Tennilän ololosta.

Lyhyttavaradivari

Ostin edullisesti nipun uusia, vastikään ilmestyneitä runokirjoja. Ajattelin, että niille voisi olla tarvetta. Kaikki teokset maksavat 5 euroa kappale, ellei toisin ole merkitty. Jos maksaa postimaksun, lähetän postitse, muussa tapauksessa voimme sopia tapaamisesta esimerkiksi Helsingin kirjamessuilla tai Varsinais-Suomen runoviikoilla. Useimpia nimikkeitä löytyy useampi kappale, joten hitaammatkin ehtivät. Minuun saa yhteyden osoitteessa karripistekokkoatgmailpistecom.

Aronpuro, Lehmän henkäys
Haapala, Vantaa
Hytönen, Kuolema Euroopassa
Hänninen, Eletyn valo (10€)
Manninen, Lohikäärmeen poika
Mäki, Kuolevainen
Oikarinen, Katumusharjoituksia
Salmela, Tyhjyyden ympärillä
Salmenniemi, Virrata että
Simic, Ääni aamulla kello kolme
Sonnevi, Keskeneräinen kieli
Sonnevi, Valtameri (10€)
Tavi, Esim. Esa
Viikilä, Runoja
Vuola, Orkesteri jota emme kuule

Juhani Tikkanen, joka kävi eilen Helsingissä, kirjoittaa Avokyyhkystä.

 ou   ou      ou  e
 ou   e  o   a    i   e

 e  a  e  o  e  a    oo

a    o   i   o  e  a   e

Aina, mutta etenkin nuorena kirjoittajana
runoa vaan alkaa jostakin muualta.

Uusi blogi, Poolside Schlegel.

Lienette tulleet siteeratuiksi.

Tämä on kieltämättä hauska.

Se
nähnyt sanoja
joka peilistä tuijottaa.

Silliman noteeraa Haavikon kuoleman.

Päivitys

Sillä tavoite on kaiken maailman selitys.
                                          Joukahaisen luut on tapettu.
Joukahaisen häät on peruttu.
                                          Ruusun ja liljan
paikan perii kirsikkapuu.

Homofoninen tulkinta Paavo Haavikon runosta "Sillat voitetaan kulkemalla niitten ylitse" kokoelmastani Ilmaisin asiani (Ankkuri 2006).

uu , ai i ei ä i ey e ä.

a u i o e aa i u e u i o ,

ä e e ä,

o a o i e ä .

E e i y .

Paavo Haavikko 1931-2008




Tapasin Paavo Haavikon muistaakseni kahdesti, molemmilla kerroilla kohtaaminen oli lyhyt mutta sitäkin mieleenpainuvampi.

Jälkimmäinen tapahtui Art Housen tiloissa Bulevardilla, oltiin julkaisemassa Hannu Salaman uutta romaania joskus 90-luvulla. Olin tekemässä juttua Iltalehteen ja ajattelin esittää kustantajalle muutamia kysymyksiä. En muista yksityiskohtia, mutta ennen kuin olin ehtinyt ensimmäisen kysymykseni puoliväliin, runoilija keskeytti minut ja kehotti sinuttelemaan. Mikäs siinä, kyllä se minulle sopi.

Ensimmäinen kohtaamisemme tapahtui saman kadun varrella, arvatenkin Werner Söderströmin syyskauden avajaisissa 80-luvun alussa. Kuinka ollakaan, osuin samaan keskusteluryhmään kirjailijamestarin kanssa. Puhetta oli muun muassa Haavikon juuri ilmestyneestä teoksesta After the Deadline. Sehän oli teos, jonka Haavikko julkaisi omakustanteena, ilman ISBN-numeroa ja muita virallisen protokollan edellyttämiä tunnusmerkkejä. Kirjaa ei ikään kuin ollut olemassa. Miksi Haavikko näin teki, ei käynyt koskaan täysin selväksi. Ilmeisesti hän vain halusi tällä tavoin alleviivata riippumattomuuttaan, ulkopuolisuuttaan.

Avasin kuitenkin suuni todetakseni, että jos teosta ei ikään kuin ole olemassa, silloinhan kuka tahansa voi ilmoittautua sen tekijäksi. Haavikko hätkähti ja totesi naurahtaen, että olen oikeassa.

Keskustelu jäi siihen, mutta tarina päättyi vasta pari päivää myöhemmin. Aamupostin mukana työpaikalleni oli tullut kuori, joka sisälsi puheena olleen epäteoksen, tekijän omistuskirjoituksella varustettuna.

Haavikon viimeinen haastattelu Suomen Kuvalehdessä.

Gummeruksen kirjailijakouluun haki yhteensä 686 kirjailijaksi havittelevaa. En tiedä, mihin luku pitäisi suhteuttaa. Kunpa runoudella olisi sen verran lukijoita.

Written by computer

Tämä oli siis tätä.

Oliko se
pisara
vai toinen
myrsky.

Kaikkea sitä

Asserted

Asserting like a pipe the novel piping,
     trusted by a proper tube, lie
Always imprecate a pipe, tube
     piping tube piping,
             as he should
He stays on the pipes
     of the morning
Always blaspheme a pipe, piping piping piping
     tube, as he must
He avows me
He turns earthy, he
     turns earthy
The hint of love turns to
     maize in the
             harbor
Between this clover
     and that clover
Here is a sand,
     a backbone, a backbone, backbones for
             a backbone
He has no dismay
He is always
     due in the face of anything that
             is pestiferous, sweet as the sands
Is this plucking
     then, this freckled chrysoprase?
He does not
     cuss me. He does
             not cuss me at all.
Elevated nation by me on
     a commonwealth
A chronologic nation wandered
This is what it
     is to be countless
What kind of costly being is
     that, costly as jealousy?

                 Karri Kokko

Ota tästä selvää. Yli 3000 runoilijaa ja melkein 4000 sivua. Antologia, jonka sisältö on ihan huuhaata. Tai no, jos joku haluaa merkitä yllä olevan tekstin minun tekemäkseni, niin mikäs siinä.

PS. Pikaisella silmäyksellä mukana ovat suomalaisista itseni lisäksi ainakin J-P Kervinen, Leevi Lehto, Marko Niemi, Aki Salmela, Miia Toivio, Janne Nummela, Esa Mäkijärvi, Olli Sinivaara ja Elias Lönnrot.

Uuden tekeminen alkoi, ja sille on jo nimikin: What Do You Know.

Käymälän Sven kirjoittaa Così fan tuttesta.

Näyn kirjoittaneeni jonkin kerran muistista.

Residenssiin!

Nämä ovat hyviä uutisia. Onnea kaikille!

Parnasso 5/2008 on ilmestynyt

Lehden sisällöstä nostan esiin tekemäni Johanna Venhon haastattelun ja Tero Valkosen muistosanat David Foster Wallacelle. Huomion ansaitsevat niin ikään Henriikka Tavin Suomen Kustannusyhdistykselle kirjoittama juhlaruno ja Kari Aronpuron selvitys siitä, kuinka haikuja valmistetaan — molemmat hienoja johdatuksia avantgarderunouden ihmeelliseen maailmaan.

Kaikkihan sitä tekevät

Omassa asiassaan on kieltämättä outo ja hämmentävä puhua, mutta sallittakoon muutama sana uusimmasta, tänään ilmestyneestä teoksestani Così fan tutte.

Kysehän on teoksesta tai teostyypistä, jollaisen julkaiseminen ei olisi tullut kysymykseenkään ainakaan siinä kustannusilmastossa, jossa aikanaan neljännesvuosisata sitten aloittelin runoilijanuraani. Enkä nyt puhu pelkästään teoksen "uskalletusta", pornografisesta sisällöstä, vaan siitä historiallisesta tilaisuudesta, jonka print-on-demand-kustantaminen tarjoaa. Siis siitä, että on mahdollista keksiä idea, toteuttaa se ja saada lopputulos julki melkein saman tien.

Tällainen julkaisemisen tapa järisyttää runoilijantyön mutta myös vastaanoton perusteita. Se, mitä julkaisemme, ei enää pohjaa sille ajatukselle, että taiteilija uskaltaa näyttää vain salonkikelpoiset teoksensa, että hän kokoaa temaattisesti tai muuten yhteneväiset aikaansaannoksensa ja esittelee ne siististi yhteen saatettuna. On mahdollista julkaista pamfletteja, huutoja, luonnoksia, manifesteja, eksperimenttejä. Tämä rohkaisee jatkuvaan tekemiseen, runolliseen elämäntapaan, ja nostaa etusijalle itse luomisen prosesseja lopputuotetta korostavan teoskeskeisen ajattelun sijaan.

Uusi julkaisemisen tapa aiheuttaa painetta lukijoiden ja etenkin kriitikoiden suuntaan, ja hyvä niin. Kuka on se lukija ja mikä on se lehti, joka pysyisi esimerkiksi Jukka-Pekka Kervisen tuotannon perässä?

Perinteinen kustannustoiminta jos mikään on perustettu systeemille, jossa vallitsee kirjailijan, kustantajan ja kriitikkokunnan näennäisen siisti ja tasaveroinen kolmiyhteys. Ja katin kontit. Kuka sellaisessa haluaa ollaa mukana? Kuka tosissaan haluaa olla mukana järjestelmässä, jossa ensin mainittujen on tyydyttävä jälkimmäisten pöydältä putoaviin murusiin?

Ainakin minä nautin täydestä sydämestäni tästä uudesta vapaudesta.

Sen vapauden yhtenä ilmentymänä on nyt saatettu julki Così fan tutte. Ajattelin ensin teokselle nimeksi "Sex" tai "Seksi", mutta luovuin edellisestä koska suunnitelmissani on tehdä siitä myös englannin- ja ruotsinkieliset versiot, jälkimmäisestä siksi, että suomenkielinen sana ei aivan kata samoja merkityksiä kuin anglosaksinen vastinparinsa. Aivan viime metreillä päähäni pälkähti nimetä se yllä olevan otsikon mukaisesti, mutta sitten kustantajani Leevi Lehto kehotti kallistumaan italiankielisen version kannalle. No, mikä ettei. Mikä kelpasi Mozartille, kelvatkoon myös minulle.

Sananen vielä sisällöstä. Vaikka koko teos perustuu (yhtä lausetta lukuun ottamatta) muiden ihmisten fantasioille seksistä, olisi mielestäni ollut "väärin" jos teoksen sisältö ei periaatteessa voisi olla minun kuvitelmaani. Sen tähden fantasiat ovat (ainakin periaatteessa) jos eivät perusvaniljaa, niin ainakin perusheteromeininkiä joillakin "rohkeammilla" haaveilla höystettynä.

Tuon yhden omatekoisen lauseen lisäksi (mikä se on, sitä en paljasta) panin itseni peliin myös toisella, merkitsevällä tavalla. Tekstin sekaan on sinne tänne siroteltu hajavirkkeitä kirjoista ja romaaneista, joita luin enemmän tai vähemmän hikisin käsin teini-ikäisenä, siis jotakuinkin neljä vuosikymmentä sitten. Seksifantasiat eivät ole ainoastaan fantasioita; iso osa seksuaalisuuttamme ja seksuaalista historiaamme on niissä.

Oi, seikkojen suloa, kuten M. A. Numminen huudahtaisi.

Neljä uutta ntamolta

Miikka Mutanen: Esikko, klassikko
Jusu Annala: aDIEuXit
Karri Kokko: Così fan tutte
Jukka Tervo: Kurt Cobainilla oli masu kipeä