Kevät keväältä kuvat pysyvät,
ensin omena ja sitten kukka.
maanantaina, maaliskuuta 31, 2008
sunnuntai, maaliskuuta 30, 2008
lauantaina, maaliskuuta 29, 2008
perjantaina, maaliskuuta 28, 2008
torstaina, maaliskuuta 27, 2008
keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008
tiistaina, maaliskuuta 25, 2008
maanantaina, maaliskuuta 24, 2008
sunnuntai, maaliskuuta 23, 2008
lauantaina, maaliskuuta 22, 2008
perjantaina, maaliskuuta 21, 2008
torstaina, maaliskuuta 20, 2008
Pieni runo ei mistään
Mistä teksti tulee, tunnin aika
ja metsän pienin kukka,
valo joka näyttää kaiken,
kuun ja pimeänkin, muttei pysy.
ja metsän pienin kukka,
valo joka näyttää kaiken,
kuun ja pimeänkin, muttei pysy.
keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2008
tiistaina, maaliskuuta 18, 2008
Ääneen!
Kuuntelin töiden lomassa – välillä keskittyen, välillä puolella korvalla – Runoa! Kertakokemuksen perusteella levy vaikuttaa tosi hyvältä. Tempo, sävy ja tunnelma ovat kaikilla kahdeksalla runoilijalla suunnilleen samat, mitä pidän hyvänä ratkaisuna. Kun kukaan ei erotu liikaa toisista, teksti pääsee esille. Ennen kaikkea esille nousevat myös hyvin hiljaiset, hyvin vaivihkaiset ja hyvin tärkeät asiat: rytmi, tauot, runon rakenne yleensä. Ääneenlukua kannattaa siis kuunnella myös teksti kädessä, nähdäkseen mitä itse kukin on tarkoittanut jakaessaan runonsa niin tai näin. Kaikella on merkitystä.
Äänikirjalla runojaan lukevat Vesa Haapala, Jyrki Heikkinen, Sanna Karlström, Juuli Niemi, Risto Oikarinen, Harry Salmenniemi, Saila Susiluoto ja Jarkko Tontti.
Äänikirjalla runojaan lukevat Vesa Haapala, Jyrki Heikkinen, Sanna Karlström, Juuli Niemi, Risto Oikarinen, Harry Salmenniemi, Saila Susiluoto ja Jarkko Tontti.
maanantaina, maaliskuuta 17, 2008
sunnuntai, maaliskuuta 16, 2008
Kirjat kirjoina
Käynnistin uuden projektin, jossa tarkoituksenani on tuottaa "kvantitatiivinen kuvaus" Paavo Haavikon 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Lehdet lehtiä. Jotenkin tähän tapaan se voisi alkaa:
Lehdet lehtiä
Erään runokokoelman kuvaus
Formaatti
Pehmeäkantinen, liimasidottu vihkonen. Viisi painoarkkia, joista ensimmäiset neljä kuusitoistasivuisia, viides kahdeksansivuinen, yhteensä 72 sivua. Kansi taitettu liepeille molemmista reunoistaan.
Yleistä
Tekijän omistama kappale päällisin puolin hyvässä kunnossa. Kansi reunoista ja nurkista jonkin verran kulunut, ja etukannen oikeasta alanurkasta repeytynyt irti vajaan puolen neliösenttimetrin kokoinen pala. Selän liimasidos repeytynyt alareunasta noin neljän senttimetrin pituudelta. Kannen vaaleat osat samoin kuin sisuksen paperi jonkin verran kellastuneet. Takakannen oikeassa alanurkassa erottuu jälkiä lyijykynällä tehdystä, mahdollisesti kirjakauppiaan laatimasta hintamerkinnästä. Teos hankittu neljän euron hintaan luultavimmin vuonna 2005 Etelä-Haagan Kylänevantiellä sijainneesta antikvaarisesta liikkeestä, samasta osoitteesta, jossa runoilija Pentti Saarikoski asui 1959.
Etukansi
Kannen kuva-aiheena oliivinvihreällä lisävärillä toteutettu abstrakti sommitelma. Tekstityyppi tyylitelty antiikva, ei isoja alkukirjaimia. Ylälaidassa tekijän nimi [paavo haavikko] mustalla pohjalla ja valkealla tekstillä kuva-aiheeseen upotettuna. Keskikohdan alapuolella teoksen nimi [lehdet lehtiä] tummanvihrein kirjaimin, vaaleamman vihreän epäsäännöllisen suorakaiteen päälle aseteltuna. Vasemmassa alakulmassa kustantajan nimi [otava] myös valkein kirjaimin mustalle pohjalle kirjoitettuna. Tekijän nimen tekstikoko arviolta 36 pistettä, teoksen nimi 72 pistettä, kustantajan nimi 24 pistettä.
Takakansi
Tyhjä, lukuun ottamatta oikeaa alanurkkaa, jossa pienellä tekstityypillä ladottuna merkintä ”Os 2”.
Etukannen lieve
Ylimpänä kursiivilla ladottu, keskitetty otsikko:
Paavo Haavikon
aikaisemmat teokset
Sen alla ohut linja, jonka alapuolella edelleen keskitettynä versaalilla kirjoitettu luettelo:
Tiet etäisyyksiin
Tuuliöinä
Synnyinmaa
Seuraavana lainausmerkkeihin sijoitettu sitaatti, jonka perässä sulkumerkkien sisällä teksti: ”Fil. maisteri Kai Laitinen Helsingin Sanomissa”
Lopuksi tieto kannen suunnittelijasta:
Päällys: Kiki Maconi
Takakannen lieve
Luettelo kustantajan samana vuonna julkaisemista runoteoksista:
Tuomas Anhava
36 runoa
Pertti Nieminen
Uurnat
Marja Nurmikko
Syyskuu
Maila Pylkkönen
Jeesuksen kylä
Olli-Matti Ronimus
Siipien alla merta
Pentti Saarikoski
Runoja
Toisia runoja
*
Uuden runon
kauneimmat
Lehdet lehtiä
Erään runokokoelman kuvaus
Formaatti
Pehmeäkantinen, liimasidottu vihkonen. Viisi painoarkkia, joista ensimmäiset neljä kuusitoistasivuisia, viides kahdeksansivuinen, yhteensä 72 sivua. Kansi taitettu liepeille molemmista reunoistaan.
Yleistä
Tekijän omistama kappale päällisin puolin hyvässä kunnossa. Kansi reunoista ja nurkista jonkin verran kulunut, ja etukannen oikeasta alanurkasta repeytynyt irti vajaan puolen neliösenttimetrin kokoinen pala. Selän liimasidos repeytynyt alareunasta noin neljän senttimetrin pituudelta. Kannen vaaleat osat samoin kuin sisuksen paperi jonkin verran kellastuneet. Takakannen oikeassa alanurkassa erottuu jälkiä lyijykynällä tehdystä, mahdollisesti kirjakauppiaan laatimasta hintamerkinnästä. Teos hankittu neljän euron hintaan luultavimmin vuonna 2005 Etelä-Haagan Kylänevantiellä sijainneesta antikvaarisesta liikkeestä, samasta osoitteesta, jossa runoilija Pentti Saarikoski asui 1959.
Etukansi
Kannen kuva-aiheena oliivinvihreällä lisävärillä toteutettu abstrakti sommitelma. Tekstityyppi tyylitelty antiikva, ei isoja alkukirjaimia. Ylälaidassa tekijän nimi [paavo haavikko] mustalla pohjalla ja valkealla tekstillä kuva-aiheeseen upotettuna. Keskikohdan alapuolella teoksen nimi [lehdet lehtiä] tummanvihrein kirjaimin, vaaleamman vihreän epäsäännöllisen suorakaiteen päälle aseteltuna. Vasemmassa alakulmassa kustantajan nimi [otava] myös valkein kirjaimin mustalle pohjalle kirjoitettuna. Tekijän nimen tekstikoko arviolta 36 pistettä, teoksen nimi 72 pistettä, kustantajan nimi 24 pistettä.
Takakansi
Tyhjä, lukuun ottamatta oikeaa alanurkkaa, jossa pienellä tekstityypillä ladottuna merkintä ”Os 2”.
Etukannen lieve
Ylimpänä kursiivilla ladottu, keskitetty otsikko:
Paavo Haavikon
aikaisemmat teokset
Sen alla ohut linja, jonka alapuolella edelleen keskitettynä versaalilla kirjoitettu luettelo:
Tiet etäisyyksiin
Tuuliöinä
Synnyinmaa
Seuraavana lainausmerkkeihin sijoitettu sitaatti, jonka perässä sulkumerkkien sisällä teksti: ”Fil. maisteri Kai Laitinen Helsingin Sanomissa”
Lopuksi tieto kannen suunnittelijasta:
Päällys: Kiki Maconi
Takakannen lieve
Luettelo kustantajan samana vuonna julkaisemista runoteoksista:
Tuomas Anhava
36 runoa
Pertti Nieminen
Uurnat
Marja Nurmikko
Syyskuu
Maila Pylkkönen
Jeesuksen kylä
Olli-Matti Ronimus
Siipien alla merta
Pentti Saarikoski
Runoja
Toisia runoja
*
Uuden runon
kauneimmat
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
Neljännen seinän kolmas luenta valmistui hetki sitten. Tällä kertaa vuorossa oli Henriikka Tavin esikoiskokoelma Esim. Esa. Paljon tuli sanottua, mutta vielä enemmän jäi sanomatta. Tekstin lukeminen ja siitä kirjoittaminen on kerta kaikkiaan ylivoimainen tehtävä. Jos tekstistä ei saa otetta, epäilee mieluummin omaa kyvyttömyyttään kuin kohteen mahdollisia vajavaisuuksia. Oma metodini on kuitenkin armollinen ja sallii epäonnistumisen. Kun ei pyri lopulliseen sanaan, jää haparoivan etsimisen riemu.
torstaina, maaliskuuta 13, 2008
keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2008
tiistaina, maaliskuuta 11, 2008
maanantaina, maaliskuuta 10, 2008
Eileen Tabios kirjoittaa teoksestani List'n. Lähes kuusisataa sanaa kahdesta (tai oikeastaan yhdestä) sanasta! Siihen ei ainakaan ole mitään lisättävää.
Käymälässä puheena "Suomalaisen objektiivisen psykoloanalyysin kaanon". Rita Dahl puolestaan kirjoittaa Arjentolassa otsikolla "Hakukoneesta, vielä kerran".
Posti toi Sevillasta taas nipun ntamon ja Ankkurin uutta runoutta. Jees. Eipähän tule vapauden ongelmia, kun saa tapetoida Neljättä seinää.
sunnuntai, maaliskuuta 09, 2008
lauantaina, maaliskuuta 08, 2008
perjantaina, maaliskuuta 07, 2008
Kokeellista runoutta 3
z¨xsfär
d ,waimik um4mn¨nm
mj bkm 8 nnnclxc
n un3lk7 h
Suomen Kirjailijaliiton jäsenluettelo 2008
Kokeellista runoutta 1
sc1 äptccx .-’’daä ss öd ’ösdwz
Tällaista jälkeä syntyi, kun pudotin Anna Halmkronan eskoisteoksen Kolmas sotaleikki puolen sataa kertaa näppikseni päälle.
torstaina, maaliskuuta 06, 2008
keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008
Valmista tuli, tai ainakin riittävän valmista. Mitäköhän seuraavaksi? Lululta kerrotaan, että kuusi uutta ntamon kokoelmaa on jo matkalla. Mutta saa nähdä, maltanko odottaa. Työmaata ainakin riittää. Huomenna päätän. Jos vaikka jotain lyyrillistä. Tässä välissä voisi kirjoittaa runon tai pari. Kaikki on kaunista.
Ehtoollissäkeitä Lassille
Variksilla oli asiaa kyyhkyjen luo Venetsiaan.
Me ajoimme sinne sinisen junan.
Saksa ei ollut nähnyt mitään niin hillitöntä.
Jälkeenpäin nauroimme rikkomiamme lakeja.
Varikset lentävät mustilla silmillään.
Mutta Venetsian kyyhkyillä on sinisempi yö.
Me ajoimme sinne sinisen junan.
Saksa ei ollut nähnyt mitään niin hillitöntä.
Jälkeenpäin nauroimme rikkomiamme lakeja.
Varikset lentävät mustilla silmillään.
Mutta Venetsian kyyhkyillä on sinisempi yö.
tiistaina, maaliskuuta 04, 2008
Runouden ympärillä
Neljännen seinän toinen luenta alkaa olla loppusuoralla. Täytyy sanoa, että rankkaa mutta palkitsevaa touhua. Itsensä alttiiksi asettaminen on tietysti tuttua myös omien tekstien julkaisijana, mutta muiden runoja lukiessaan on sittenkin paljaampi. Ei ole mitään riepua, jonka taakse kätkeytyä (paitsi tietysti oikeassa olemisen synti). Saas nähdä kuinka pitkään sanottavaa riittää, ilman että väkisinkin alkaa toistaa itseään. Sitä voinee vastustaa vain muuttumalla itse.
maanantaina, maaliskuuta 03, 2008
Cheap thrills
Nämä eivät koskaan lakkaa tuomasta iloa. Joku kirjoitti äsken hakukenttäänsä "halvat korut" ja päätyi Lyhyttavaraliikkeeseen. Vaikka yllätys saattoi olla melkoinen, Glad to be of help!
sunnuntai, maaliskuuta 02, 2008
Yhteinen ilomme
Päivän töistä selviydyttyäni avaan television. Ja kas, American Idolhan se siinä. Joku Brooke laulamassa Turtlesien hittiä "Happy Together" vuodelta 1967. Kappale on sillä tavalla erityisen rakas, että vaikka olin hyvin nuori, muistan hyvin kun se ilmestyi. (Olin 12-vuotias eli saman ikäinen kuin nuorimmaiseni tänään, ja lienee turvallista veikata, että hän tulee kerran muistelemaan tämän päivän hittejä samaan tapaan kuin minä nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin.)
Tuohon aikaan elettiin täydellisen Beatles-hegemonian viimeisiä hetkiä ("Happy Together" syrjäytti "Penny Lanen" listan ykköspaikalta) juuri ennen kukkaislasten ilmaantumista, ja pop-musiikki (joksi rockia silloin kutsuttiin) täytti elämämme läpikotaisin (mikä tietysti tarkoitti aivan eri asioita kuin tänään, jolloin mahdollisuudet kuulla musiikkia ovat moninkertaiset).
Popin vetovoimasta johtui, että seuraavana talvena pieni joukko koulumme oppilaita uhmasi välituntien ulkoilupakkoa kokoontumalla koulurakennuksen kellarikerroksessa sijainneeseen kopperoon laulamaan yhdessä päivän suosikkeja ja vähän vanhempiakin ikivihreitä. Yksi porukan ehdottomia suosikkeja oli juuri "Happy Together". En muista keitä kaikkia noihin jokapäiväisiin sessioihin osallistui, mutta yhden muistan. Kitaraa renkutti muuan Pekka Rechardt. Oi niitä aikoja!
Tuohon aikaan elettiin täydellisen Beatles-hegemonian viimeisiä hetkiä ("Happy Together" syrjäytti "Penny Lanen" listan ykköspaikalta) juuri ennen kukkaislasten ilmaantumista, ja pop-musiikki (joksi rockia silloin kutsuttiin) täytti elämämme läpikotaisin (mikä tietysti tarkoitti aivan eri asioita kuin tänään, jolloin mahdollisuudet kuulla musiikkia ovat moninkertaiset).
Popin vetovoimasta johtui, että seuraavana talvena pieni joukko koulumme oppilaita uhmasi välituntien ulkoilupakkoa kokoontumalla koulurakennuksen kellarikerroksessa sijainneeseen kopperoon laulamaan yhdessä päivän suosikkeja ja vähän vanhempiakin ikivihreitä. Yksi porukan ehdottomia suosikkeja oli juuri "Happy Together". En muista keitä kaikkia noihin jokapäiväisiin sessioihin osallistui, mutta yhden muistan. Kitaraa renkutti muuan Pekka Rechardt. Oi niitä aikoja!
lauantaina, maaliskuuta 01, 2008
Sillä aikaa kun minä yhä vielä nukuin
läntistä reittiä jonka suuntaan kukaan
ei ole tietämämme mukaan kulkenut,
emme todellakaan olleet Amerikassa.
Jospa tietäisin mitä ajatella oheisunista,
joiden määrä on tulla ymmärretyksi,
loukkuun jäänyt kurja, huoliin tuomittu,
jota odottaa kimppu tuoreita harmeja.
Mutta niin kuin tanssi eroaa kävelystä,
se kuitenkin käyttää samoja lihaksia,
samoja soveliaita rauhan sumumaita,
joista Kreikan runoilijat kirjoittivat.
Hän tuhoaa raa’asti puheensa kieliopin
eikä tuhlaa aikaansa virkkeiden tekoon.
läntistä reittiä jonka suuntaan kukaan
ei ole tietämämme mukaan kulkenut,
emme todellakaan olleet Amerikassa.
Jospa tietäisin mitä ajatella oheisunista,
joiden määrä on tulla ymmärretyksi,
loukkuun jäänyt kurja, huoliin tuomittu,
jota odottaa kimppu tuoreita harmeja.
Mutta niin kuin tanssi eroaa kävelystä,
se kuitenkin käyttää samoja lihaksia,
samoja soveliaita rauhan sumumaita,
joista Kreikan runoilijat kirjoittivat.
Hän tuhoaa raa’asti puheensa kieliopin
eikä tuhlaa aikaansa virkkeiden tekoon.