lauantaina, kesäkuuta 30, 2007
Nopeat norjalaiset 2
Kun tähän kirjoittaa,
sen saa näkymään uudessa ikkunassa,
i et nytt vindu,
jotain mistä tuuli on käynyt
ja jättänyt jälkensä.
sen saa näkymään uudessa ikkunassa,
i et nytt vindu,
jotain mistä tuuli on käynyt
ja jättänyt jälkensä.
maanantaina, kesäkuuta 25, 2007
In a sentimental mood
"Kaiken, mitä maan pinnalla on, tapaa Harryn baarista."Myöhemmin. Harryn baarissa.
"Niin, herra eversti, paitsi mahdollisesti onnea."
"Minä tapaan, piru vie, sieltä onnenkin", eversti vakuutti. "Onni, kuten tiedätte, on liikkuva juhla."
Tyttö käänsi päätään ja nosti leukaansa vailla turhamaisuutta ja keimailua, ja eversti tunsi, miten sydän kääntyi hänen rinnassaan, aivan kuin jokin nukkuva eläin olisi kierähtänyt kolossaan hiukan pelästyttäen vieressä nukkuvaa toista eläintä.Ernest Hemingway, Joen yli puiden siimekseen
"Voi sinua", hän sanoi. "Haluaisitko joskus kilpailla taivaan kuningattaren arvonimestä?"
sunnuntai, kesäkuuta 24, 2007
lauantaina, kesäkuuta 23, 2007
perjantaina, kesäkuuta 22, 2007
torstaina, kesäkuuta 21, 2007
Loma alkoi
Ajattelin huolehtia kuluvasta hetkestä. Korkeintaan jotain kevyttä kosketusta voisi harkita.
keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007
tiistaina, kesäkuuta 19, 2007
maanantaina, kesäkuuta 18, 2007
sunnuntai, kesäkuuta 17, 2007
lauantaina, kesäkuuta 16, 2007
perjantaina, kesäkuuta 15, 2007
torstaina, kesäkuuta 14, 2007
keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007
maanantaina, kesäkuuta 11, 2007
You know it's never been easy
Tiedän toki olevani tunteellinen, mutta aina ei muista kuinka hupsun sentimentaalinen sitä voi olla. Saan siitä muistutuksen, kun televisio näyttää katkelman Peter Gabrielin ja Kate Bushin syleilystä. Laulu on tietysti "Don't Give Up" (josta hienon version ovat esittäneet myös Willie Nelson ja Sinéad O'Connor). En ihan täsmälleen tiedä, mistä laulussa on kyse, mutta se tehoaa minuun niin kuin hyvä runo tehoaa, epäsuoraan, sivusta, vastaansanomattomasti. Olen aivan puolustuskyvytön. There's a place where we belong.
sunnuntai, kesäkuuta 10, 2007
Makukysymys II
Mitä ihmettä? Ne ovat menneet lyhentämään torstaina mainitsemaani Coca-Cola Zeron tv-mainosta. Esimerkiksi pienoistarinassa esiintyvän "sankarin" vastaus ("Both.") puuttuu.
Kolme omakuvaa
Kaupunki jossain, ehkä Venäjällä. Koira juoksee seinäviertä. Se katsoo puoli metriä eteensä, jos tietäisi katsovansa. Kamera seuraa, kamera pysähtyy, koira jatkaa kulkuaan. Koira katoaa kuvasta.
Monokkeli, tai mies ja monokkeli. Katseet, ”joista toiset tulivat suoraan hänen silmästään, toiset monokkelin lävitse”. Proust
Kesä. Katu. Kaupunkitalo. Sisäpiha. Auringonvaloa. Varjoja puiden alla. Ruusuja. Käy sisään. Minä olen se sisäpiha.
Monokkeli, tai mies ja monokkeli. Katseet, ”joista toiset tulivat suoraan hänen silmästään, toiset monokkelin lävitse”. Proust
Kesä. Katu. Kaupunkitalo. Sisäpiha. Auringonvaloa. Varjoja puiden alla. Ruusuja. Käy sisään. Minä olen se sisäpiha.
Kun yöllä ei ole mitään muuta olkoon tämä
Kun yöllä ei ole mitään muuta olkoon tämä
mitä asiat paljastavat toisistaan, käsien eleet, pieni
mahdollisuus pedata tulevaisuus muutokselle otolliseksi,
sitä vähemmän olen sitä mikä ei vielä ole runoutta,
eikä katsoja voi välttää haluaan kertoa, vesikin,
joku osa siitä, juoksee purosena kivien välissä
rinnettä alas silloinkin kun et katso tai käännä korvaasi
yön pimeintä valoa vasten. Haluat taatusti kuulla tämän.
mitä asiat paljastavat toisistaan, käsien eleet, pieni
mahdollisuus pedata tulevaisuus muutokselle otolliseksi,
sitä vähemmän olen sitä mikä ei vielä ole runoutta,
eikä katsoja voi välttää haluaan kertoa, vesikin,
joku osa siitä, juoksee purosena kivien välissä
rinnettä alas silloinkin kun et katso tai käännä korvaasi
yön pimeintä valoa vasten. Haluat taatusti kuulla tämän.
perjantaina, kesäkuuta 08, 2007
torstaina, kesäkuuta 07, 2007
Makukysymys
Tällaisten asioiden huomaaminen ei pitäisi kuulua lainkaan toimialaani, mutta täytyy sanoa, että Coca-Cola Zeron televisiomainos on hieno. "Baby, whipped cream or chocolate?" Vastaus tulee heti: "Both." Oh, man.
Tilastotietoa
Huomasin juuri, että olen kolmen vuoden aikana perustanut kaikkiaan kymmenkunta erilaista blogia ja julkaissut niissä yhteensä lähes 5 000 kuvaa ja/tai kirjoitusta. Niitä on käyty vilkaisemassa pitkälti toistasataa tuhatta kertaa. Luvut ovat totta kai suhteellisia, mutta olen silti yllättynyt niiden suuruudesta. Se tarkoittaa keskimäärin neljä tai viisi julkaisua per päivä. Määrä ei tietenkään korvaa laatua, mutta se kertoo jos ei muusta niin intohimosta. Tämä on minun tapani, itse asiassa ainut keinoni olla ihmisenä maailmassa, kömpelö vaikkakin vilpitön yritykseni lisätä & jakaa rakkautta.
keskiviikkona, kesäkuuta 06, 2007
tiistaina, kesäkuuta 05, 2007
Onneksi olkoon!
Nuori Voima on tänään jakanut tunnustuspalkintonsa runoillija, suomentaja Leevi Lehdolle. Palkinnon perusteluissa sanotaan, että "Lehdon runojen ja runohankkeiden pioneeriluonteisuus ei pyri valtaamaan huomiota toisilta, vaan pikemminkin härnää kokeilemaan itse." Niinpä.
Posti tuo mukanaan jatkuvasti uusia hienoja kirjoja. Nyt vuorossa Hannu Helin ja Godbuy, jonka syntyä on seurattu blogissa Work in Progress. Näin Hannu (jolle myös kiitos omistuksesta):
olen tulossa
tuolta
matkalla
sinne
tapaamaan
sitä
jota ei voi
sanoin
kuvata
sunnuntai, kesäkuuta 03, 2007
Kesä teoriassa ja kesä käytännössä
Olen uinut sinun syvän päätysi
ja oman syvän päätyni.
Mitä jos nousisimme vedestä
ja riisuisimme uikkarit?
ja oman syvän päätyni.
Mitä jos nousisimme vedestä
ja riisuisimme uikkarit?
lauantaina, kesäkuuta 02, 2007
joka meidät tekee neljä mutta eniten
ja syksy rikas vanhus lentää lintuja
ja vaikka ikkunoissa luukut suljettu
se estä niitä mieltä kirkuvia lintuja
ja sorsa joka hyvin helposti on unta
talvi tämä näytelmä on näyteltävä
pimeässä joka muuttaa äänet valo
kynttilöissä kahta puolta teitä varten
silmät auki mitään näkemättä sormet
ja syksy rikas vanhus lentää lintuja
ja vaikka ikkunoissa luukut suljettu
se estä niitä mieltä kirkuvia lintuja
ja sorsa joka hyvin helposti on unta
talvi tämä näytelmä on näyteltävä
pimeässä joka muuttaa äänet valo
kynttilöissä kahta puolta teitä varten
silmät auki mitään näkemättä sormet
perjantaina, kesäkuuta 01, 2007
harmiensa koko hidasaskel ole iäistä edessä kukitetut
koni lankuista rynnäkön vesien tuskin veräjät
joudun parissa vaille kiveä lauluni aikaa vaeltavat
mielensä varustukseksi lähti vettä sävelmän
laumana nuoret laajat tarhani pörhöllään huou silti
tanssilaululleni onnekkaat korvansa kalliit
naarmuja pyramidit malliin kirkasta polttaa rakosiin
kuoloton nimi liekki täristää ne tähtiin
lojumassa lyyrastani istunut keihäästä minua joi jo
hanhien tuijotti teet puusta hölmö kuka
rattain vihkoasi tekstisi kirnuta pyörien raiteiltaan
ahtaalla osoitti savea tipuset punattuina
seurue kietoi kielille ruusuja pahastuneena korske
torvin metsässä virtaa riehan pään jekku
koni lankuista rynnäkön vesien tuskin veräjät
joudun parissa vaille kiveä lauluni aikaa vaeltavat
mielensä varustukseksi lähti vettä sävelmän
laumana nuoret laajat tarhani pörhöllään huou silti
tanssilaululleni onnekkaat korvansa kalliit
naarmuja pyramidit malliin kirkasta polttaa rakosiin
kuoloton nimi liekki täristää ne tähtiin
lojumassa lyyrastani istunut keihäästä minua joi jo
hanhien tuijotti teet puusta hölmö kuka
rattain vihkoasi tekstisi kirnuta pyörien raiteiltaan
ahtaalla osoitti savea tipuset punattuina
seurue kietoi kielille ruusuja pahastuneena korske
torvin metsässä virtaa riehan pään jekku